Savon Sanomat: Vieras uudistaa Suomea

by , under Enrique Tessieri

Kun kasvoin nuorena Yhdysvalloissa, maahanmuuttajien kulttuurinen ja etninen moninaisuus olivat tavallisia jokapäiväisiä asioita. Vaikka jotkut eivät toivoneet erilaisia etnisiä ryhmiä omalle asuinalueelle, harvoin kukaan katsoi maahanmuuttoa haitallisena ilmiönä.

Kuvankaappaus 2014-2-11 kello 20.18.11

Olen asunut suurimman osan aikuista elämääni Suomessa, mutta yksi asia yhä yllättää minut: joidenkin suomalaisten asenteet maahanmuuttoon ja kulttuuriseen moninaisuuteen.

Tässä kysymys: Jos maahanmuutto yleisesti luo taloudellista kasvua ja kehitystä, miksi joillakin on niin kielteisiä näkemyksiä asiasta?

Mistä meidän epäilevä suhtautuminen saattaa johtua? Onko se pelko siitä, että toiset käyttävät meidän etuoikeuksia ja hyvinvointia hyväkseen? Onko se pelkoa tuntemattomasta tai muutoksesta, että Suomen kanssa moninaistuu etnisesti ja kulttuurisesti?

Jos maahanmuutto luo kasvua ja kehitystä monissa maissa, miksi odotamme tarttua siihen kiinni erityisesti Itä-Suomessa? Väestörakenne pahenee entisestään, koska nuorten työikäisten osuus väestöstä vähenee Suomesta, puhumattakaan Itä-Suomesta, jossa alueemme väestö vanhenee Euroopan nopeinta vauhtia. On monia kuntia Itä-Suomessa, joissa yli 65-vuotiaiden osuus on jo yli 30 prosenttia väestöstä.

OECD:n mukaan maahanmuutto kasvatti vuonna 2011 Suomen julkisen sektorin tuloja summalla, joka vastaa 0,16 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin kasvu oli Suomessa pienempi kun OECD-maissa, joiden vastaava luku on 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta.

 

Yleisin fraasi, jota maahanmuuttovastaiset tahot ovat ylläpitäneet Suomessa, on mielikuva että maahanmuutto on haitallinen ja vaarallinen ilmiö.

Esimerkiksi julkinen kuva asiasta on vääristynyt niin pahasti, että jotkut luulevat, että suurin osa maahanmuuttajista Suomessa on pakolaisia, muslimeja ja/tai afrikkalaisia. Argumenttina on, etteivät he myöskään tee työtä, elävät sosiaaliturvasta ja ovat rikollisia.

Vaikka on tärkeää, että Suomi ottaa pakolaisia tulevaisuudessakin, nämä yllämainitut ryhmät edustavat vain murto-osaa maahanmuuttajista Suomessa. 1920-luvulla Suomessa oli jopa enemmän pakolaisia kun nyt.  Venäjän sisällissodan takia asui silloin noin 35 000 venäläistä pakolaista maassamme.

Jos verrataan muihin Euroopan maihin, Suomessa asuu vähän ulkomaalaisia. Vuoden 2012 lopulla maassa oli 285 471 ulkomailla syntynyttä henkilöä, josta eurooppalaisia 182 696 (64%) ja afrikkalaisia 25,895 (9,1%). Vastaavasti, muslimeja on Suomessa vain noin 60 000. Pakolaisina Suomeen haki viime vuonna 3 219 ihmistä turvapaikkaa, josta vain 1 601 saivat myönteisen päätöksen.

 

Toinen iso asia, joka mielestäni vahvistaa ennakkoluuloja eri maahanmuuttaja ryhmiä kohtaan, on rikostilastojen tulkitseminen.

TV1:n A-studio kertoi viime vuonna ”korkeasta” määrästä raiskaustuomioita, jotka maahanmuuttajat olivat saanet. Määrä oli kuitenkin vain 25 tuomiota viiden kuukauden ajan jaksona. Vaikka yksikin raiskaus on liikaa, ei voi silti leimata koko maahanmuuttajaryhmää näiden tuomioiden perusteella.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoissuunnittelija Hannu Niemi on samaa mieltä. Hän sanoo, että maahanmuuttajaväestöstä yksi tuhannesta tai kahdesta tuhannesta syyllistyy vuosittain raiskauksiin. Törkeisiin rikoksiin syyllistyminen on ylipäätään harvinaista.

Toinen ennakkoluulo, jota maahanmuuttovastaiset ovat levittäneet, on se, että ulkomaalaiset elävät sosiaaliturvan varassa ja saavat enemmän avustuksia kuin suomalaiset.

Eri tutkimukset Yhdysvalloissa sekä Norjassa ovat todistaneet, että maahanmuuttajat käyttävät vähemmän sosiaaliturvaa kuin kanta-asukkaat.

 

Vaikka Suomesta on lähtenyt yli 1,2 miljoona siirtolaista vuosina 1860–1999 etupäässä Pohjois-Amerikkaan ja Ruotsiin, olemme tehneet kaiken mahdollisen, ettei Suomeen tulisi maahanmuuttajia ja ulkomaalaisia yrityksiä.

Suomi sai ensimmäisen ulkomaalaislakinsa 1983, 65 vuotta itsenäistymisen jälkeen. Suomi myös rajoitti ulkomaalaissijoituksia vuoden 1939 ankaran lain avulla, joka kumottiin vasta vuonna 1995, kun Suomi tuli EU-jäseneksi.

Kanslianeuvos Risto Laakkonen, joka on ollut aktiivinen maahanmuuttoasioissa niin Pohjoismaissa kuin Euroopan neuvostossakin, puhui syksyllä Lahden kansanopiston 120-vuotisjuhlissa.  Hän ei vain kertonut, kuinka skotlantilainen James Finlayson perusti Tampereelle 1820-luvulla  tekstiiliteollisuuskoneita valmistavan yrityksen, vaan puhui myös norjalaisen Hans Gutzeitin, sveitsiläisen Karl Fazerin ja venäläisen Nikolai Sinebrychoffin tärkeästä roolista Suomen taloudellisessa kehityksessä.

– Suomessa ei ole asunut mikään ylivertainen heimo, joka olisi pärjännyt omillaan, sanoo Laakkonen. – Suomen kehitykseen ovat vahvasti vaikuttaneet monet maat ja maahanmuuttajat.

 

On merkillistä, että jotkut haaveilevat sellaisesta Suomesta, jota ei ole koskaan ollut olemassa tai jos se olisi ollut olemassa, se olisi ollut aika ankea.

Kuuluisa Fodorsin matkaopas naisille kertoi suomalaisesta yöelämästä 1950-luvulla: ”Jos olet matkustamassa Helsinkiin suoraan Pariisista, älä odota eläviä yökerhoja ja kapakoita… (Suomessa) ei ole yökerhoja, laki kieltää kapakat ja on vain [Helsingissä] yksi ravintola, jossa on tanssiesitys.”

Vanhempani kertoivat, että he menivät syömään kuuluisaan Savoy-ravintolaan 1960-luvun taitteessa. Heille tarjottiin silloin eksoottisia ravioleja, mutta tomaattiketsupin kanssa!

Suomessa ei tunnettu vielä 1970-luvulla laajasti nykyistä epävirallista kansallisruokamme pitsaa, ja kauppojen hyllyistä ei löytynyt jogurttia 1960-luvulla. Valikoimamme oli suppea.

Suomi on silti muuttunut hyvin paljon niistä ajoista. Ruokavaliomme ja ravintoloiden tarjonta on runsasta, monipuolista ja yleistä eurooppalaista tasoa.

Elintaso ei ole koskaan nousut niin paljon Suomen itsenäisyyden aikana kun nyt. Osa tästä kehityksestä on ollut mahdollista kansainvälisyyden ja vuorovaikutuksen ansiosta, jossa oma suomalainen identiteettimme elää ja voi hyvin.

Maahanmuuttajat, jotka ovat muuttaneet Suomeen, ovat olleet osa tätä kehitystä.

Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.