Kadar Gelle
Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi muutama viikko sitten selvityksen, jossa esitettiin laskelmia maahanmuuton kustannuksista Suomen julkiselle taloudelle. Selvityksen mukaan jotkut maahanmuuttajaryhmät tuottavat suurempia kustannuksia kuin toiset. Työn perässä maahanmuuttava länsieurooppalainen on erilaisessa tilanteessa kuin sodan jaloista Suomeen tuleva pakolainen. Tämä sinänsä ilmiselvä tieto on kuitenkin perussuomalaisten käsissä rakennettu ennen kaikkea rasistisen perusviestin tukijalaksi.
Selvityksenloppupäätelmä nojaa muun muassa ilmiselvän tarkoitushakuiseen väestörajaukseen, jolla vanhimmat ikäryhmät siivotaan pois tilastoista. Kun tarkasteluun otetaan Suomen aikuisväestö kokonaisuudessaan, kantaväestön nettovaikutus julkiseen talouteen on raportin omilla luvuilla laskettuna maahanmuuttajia huonompi. Lapsesta aiheutuu yhteiskunnalle yhteneväiset kulut riippumatta siitä, onko hän maahanmuuttaja tai kantaväestöön kuuluva. Aalto-yliopistolaisten ylläpitämän Informaatiomuotoilu-blogin kirjoituksen mukaan lisäksi perussuomalaisten käyttämät luvut ovat harhaanjohtavia jo otannan osalta.
On hyvin hälytyttävää, ettei media analysoi juurikaan uutisiaan, vaan julkaisee esimerkiksi Perussuomalaisten helposti kyseenalaisiksi todennettavia olevia tutkimuksia sellaisenaan. Onko kyse sitten median omasta ennakkoluuloisesta maailmannäkemyksestä vai silkasta ammattitaidottomuudesta? Tästä voisi saada hyvän tutkimusaiheen. Voi spekuloida, että kyse on yhdistelmästä osaamattomuutta ja klikkailujen keräämisestä rahan takia. Vaikuttaa siltä, että perussuomalaisten kiihkoiluja ei enää uskalleta journalistien toimesta haastaa. Voi tietysti myös olla, että osa journalisteista on ennakkoluuloisia maahanmuuttajia kohtaan. En tiedä, onko näin, mutta vaikea on löytää muita ymmärrettäviä selityksiä näin ponnettomalle journalismille, jota tämän rasistisen selvityksen julkistamisen yhteydessä saimme nähdä.
lkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.
Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.
Tutkimuksen tekijä on julkaissut oman vastineensa tässä blogissa mainittuun arvosteluun:
“1. Tutkimuksen I osassa eli toteutuneissa julkisen talouden tuloissa ja menoissa käsittelen pääasiassa työikäisiä. Tähän on kaksi syytä: käsitteellinen mielekkyys sekä tutkimuskirjallisuuden seuraaminen.
Käsitteellisellä mielekkyydellä viittaan siihen, että ei ole mielestäni järkevää vertailla työikäistä “aktiiviväestöä” muun ikäiseen väestöön eli alle 20-vuotiasiin ja toisaalta yli 62-vuotiaisiin.
Mitä tulee tutkimuskirjallisuuteen, tutkimuskirjallisuudessa paljon puhuttu OECD (2013) käyttää 15-64-vuotiaita vertailuissaan, VATT (2014) käyttää juuri 20-62-vuotiaita mallintaessaan työikäisten vaikutuksia julkiseen talouteen. Malli on nk. elinkaarivaikutusten malli, jollaiset laadin itse tutkimuksen II osassa. Käytän tutkimuksen I osassa, joka käsittelee vain toteutuneita tuloja ja menoja tuota 20-62-vuotiaiden haarukkaa, jotta se olisi mahdollisimman vertailukelpoinen VATT:n tutkimuksen kanssa sekä oman tutkimukseni II osan kanssa.
Mikäli käyttäisin työikäisistä 15-64-vuotiaiden haarukkaa, niin se tuottaisi maahanmuuttajille heitä yhdessä käsiteltynä todennäköisesti vielä negatiivisemman yhden kokonaisluvun kuin, mitä nyt on tutkimuksessa — myös suhteessa Suomessa syntyneisiin. Tämä siis sillä oletuksella, että maahanmuuttajia on 15-19-vuotiaissa suhteellisesti Suomessa syntyneitä enemmän ja että 15-19-vuotiaiden julkisen talouden nettovaikutukset ovat keskimäärin negatiiviset.
Lisäksi tutkimuksessani mainitsemastani “tärkeästä kirjallisuudesta” Wadensjö ja Orrje (2002) käsittelevät julkisen talouden toteutuneita nettovaikutuksia lähinnä 19-64-vuotiailla, Bratsberg et. al (2010) 20-64-vuotiaita ja Hinte ja Zimmermann (2014) toteutuneita saatuja sosiaalietuuksia Saksan osalta 18-64-vuotiailla ja Tanskan osalta 18-66/18-59-vuotiailla.”
Mitä tulee median vastuuseen. Kohdistuuko Kadar Gellen arvostelu kaikkiin uutisiin erilaisten tutkimusten tulosten uutisoinnista, vai onko nyt tarkoitushakuisesti lähdetty arvostelemaan tätä nimenomaista tapausta. Pitäisikö median siis aina jokaisen tutkimuksen kohdalla pidättäytyä tulosten uutisoinnista, ennen kuin tiedeyhteisö on tehnyt oman debaattinsa?
Lisäksi on syytä huomioida, että myös maahanmuuttajatkin aikanaan vanhenevat vanhuusikään, vaikka tällä hetkellä suurin osa maahanmuuttaneista onkin nuorempia. Sitten kustannukset vasta nousevatkin korkeiksi.
Muutenkin on syytä muistaa, että Suomen Perustan arvio maahanmuuttajaryhmien kustannuksista on pikemminkin alakanttiin kuin yläkanttiin, eikä laskelmassa ole huomioitu kaikkia kuluja. Esimerkiksi Ruotsista ja Norjasta on saatu laskelmissa huomattavasti korkeampiakin lukuja maahanmuuton kustannuksista.
Esimerkiksi täällä olevassa professorin kirjoituksessa arvioidaan, että Parussuomalaisten laskelma maahanmuuttajien kustannuksista on pikemminkin alakanttiin, kun siinä ei ole huomioitu epäsuoria kustannuksia:
http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2015/04/suomen-perustan-laskelman-puutteet.html