Migrant tales
Menu
  • #MakeRacismHistory “In Your Eyes”
  • About Migrant Tales
  • It’s all about Human Rights
  • Literary
  • Migrant Tales Media Monitoring
  • NoHateFinland.org
  • Tales from Europe
Menu

Tag: Maahanmuuttokeskustelu

Reija Härkönen: Perussuomalaisen dialogin ainekset

Posted on August 6, 2015 by Migrant Tales

Reija Härkönen

Perussuomalaiset vaativat dialogia, media vaatii dialogia perussuomalaisten kanssa, hyvät ihmiset kirjoittavat blogikirjoituksia ja vaativat arvostelun sijaan dialogia. Näin on tehty jo vuosia ja etenkin vuoden 2011 vaaleista lähtien, kun persujen sisällä lymyävä rasismi ja uusfasismi alkoi tulla voimakkaammin esiin ja valveutuneet kansalaiset alkoivat puuttua siihen.

Näyttökuva 2015-6-30 kello 17.38.01

Mitä se dialogi sitten on? Perussuomalaiset vaativat – ja saavat – oikeuden levittää maahanmuuttajista perätöntä tietoa, samaa moneen kertaan valheeksi todettua kaupunkilegendaa yhä uudestaan vuodesta toiseen, päivä päivän jälkeen uudelleen. Uudessa Suomessa, Facebookissa, omissa blogeissaan. Maahanmuuttajat tienaavat suomalaista sossun asiakasta paremmin ja ostavat jopa muotivaatteita. Monet perussuomalaiset tai heidän kannattajansa eivät salli rasisteja moitittavan edes siitä, kun kaduilla syljetään maahanmuuttajalasten päälle tai solvataan hänen äitiään. Perussuomalaiset haluavat kohdella syrjivästi etenkin mustaihoisia ja muslimeja ja käyttää heitä kohtaan sanallista väkivaltaa niin paljon kuin sielu sietää.

Etenkin nyt, kun perussuomalaiset ovat hallituksessa, on heidän arvostelemisensa törkeästäkin käytöksestä ollut vaikeaa, ellei mahdotonta. Ja niinpä esimerkiksi Jussi Halla-aho on tarttunut tilaisuuteen, muuttanut Facebook-sivunsa julkiseksi ja alkanut näkyvästi tukea Hommaforumin päivittäistä toimintaa: kaivetaan esiin rikosuutisia, jotka liittyvät tai joiden voidaan persulogiikan mukaan ajatella liittyvän maahanmuuttajiin ja sitten kannattajien kanssa herkutellaan asialla, kiihotutaan ja kiihotetaan. Sadat ihmiset jakavat päivitykset ja ties kuinka monet heidän jälkeensä. ”Homma” eli kampanja saada maasta ulos mustat ja muslimit pysyy kannattajien mielissä ja uusia, epävarmoja nuoria äänestäjiä saadaan mukaan vihaliikkeeseen.

Yksi Hommaforumin perustajista ja yllä kuvatun järjestelmällisen rikosluukutuksen kehittäjistä oli Matias Turkkila, joka toimi myös Jussi Halla-ahon vaalipäällikkönä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Kun Timo Soini huomasi Turkkilan propagandistin kyvyt, tämä palkattiin kehittämään perussuomalaisten verkkoviestintää ja päätoimittajaksi Perussuomalainen-lehteen ja Suomen Uutisten verkkojulkaisuun. Turkkilan ilmeinen rasistisuus ei haitannut, riitti, että hän erosi Suomen Sisusta, jossa hän tuolloin toimi hallituksessa.

Kun lukee Turkkilan taannoisia blogikirjoituksia, ei hänen mielenmaisemastaan ole epäselvyyttä. Laiva on täynnä –nimisen sivuston kirjoitukset ovat maahanmuuttajia leimaavia ja rasistisia. Turkkila myös puolustelee voimakkaasti kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomittua rasistia, Mikko Ellilää, ja väittää, ettei hänen kirjoituksistaan tehdyillä poliisitutkimuksilla ole mitään tekemistä Mikko Ellilän tai rasismin kanssa, vaan poliisi haluaa vain rajoittaa sananvapautta. Kun sitten avaa Turkkilan jakaman linkin Ellilän kirjoitukseen, ei voi kuin järkyttyä: niin törkeää rasismia ja valkoisen rodun ylemmyydentuntoa harvoin näkee suomalaisessa mediassa.

Turkkilan väkivaltainen ajattelutapa tulee esille usein, hyvin ikävästi esimerkiksi Astrid Thorsia kohtaan, joka tuolloin oli maahanmuuttoasioista vastaava ministeri. Turkkila kirjoittaa Breivikin hengessä: ”Thors started to receive death threats because of her opinions. Maybe someone thought that Thors was – in a way – making threats to her own people.”

Hommaforumin ja perussuomalaisten rasistisen joukkion ajatusmaailmaa kuvaa hyvin myös tämä Turkkilan jakama kulkuohje:

”Turvallisuusohjeet kaupungilla liikkujille

Continue reading “Reija Härkönen: Perussuomalaisen dialogin ainekset”

Reija Härkönen: Jussi Halla-ahon toiminta valtiopäivillä

Posted on October 31, 2013 by Migrant Tales

Reija Härkönen

Kun Jussi Halla-aho eduskuntavaaleja edeltävänä päivänä 16.4.2011 vielä kerran kehotti maahanmuuttajavastaisia äänestäjiä lähtemään liikkeelle, hän kiitteli omaa porukkaa ja vapaaehtoisia ja lisäksi perussuomalaisten Helsingin piiriä ja Kontulan perussuomalaisia järjestelyistä. Hän myös muistutti:

”Haluan muistuttaa vielä kerran, että tuleva painoarvoni riippuu yksinomaan äänimäärästäni. Siksi on tähdellisen tärkeää, että kaikki kannattajani käyvät äänestämässä minua, vaikka olisivat kuinka varmoja siitä, että menen muutenkin läpi.

Muualla maassa kehotan äänestämään muita perussuomalaisia, jotta saamme mahdollisimman suuren ryhmän.”

Halla-aho antoi myös suosituksensa ehdokkaista, joita hommalaiset aatteen miehet muualla Suomessa voisivat äänestää. Ei siksi, että perussuomalainen puolue sinänsä menestyisi, vaan jotta tunnustukselliset maahanmuuttajavastaiset, ns. nuivat ehdokkaat saisivat taaksensa mahdollisimman suuren eduskuntaryhmän.

Samassa yhteydessä Halla-aho julkaisi vielä viimeisen kerran vaalinaluspuheensa. Puhe on tuomiopäivän tekstiä, mutta kun sitä lukee korostetun selkeästi artikuloiva, ujon oloinen mies, vaikutus on aatteen ulkopuoliseen kuuntelijaan lähinnä surkuhupaisa. Sekö lienee syy, vaiko muu peittely, kun tuo sivusto teksteineen ja videoineen on piilotettu eetteriin. Onneksi sieltä on sentään kaikki löydettävissä, jotta pääsemme tutkimaan, millaisin teesein Halla-aho lähti vaaleihin:

http://web.archive.org/web/20110519104548/http://halla-aho.com/index.php/etusivu/loppurutistus-osa-11-16-4-2011/

Halla-aho on otsikoinut puheensa ”Muutos on mahdollinen” ja aloittaa puheensa

”Olemme historiallisen mullistuksen edessä. 6.4.2011 aukeaa ikkuna muutokselle.

Ikkuna sulkeutuu varsinaisena vaalipäivänä 17.4. Se, millaisia ratkaisuja sinä teet tämän aikaikkunan sisällä, määrittelee Suomen suunnan vuosiksi eteenpäin.

Nämä ovat Suomen sodan jälkeisen historian tärkeimmät vaalit kahdestakin syystä. Ensinnäkin niissä otetaan kantaa poikkeuksellisen tärkeisiin kysymyksiin. Mikäli maahanmuuttopolitiikassa ei tapahdu jyrkkää muutosta nyt, yhteiskunnalliset ja kansantaloudelliset seuraukset tulevat olemaan massiivisia ja suurelta osin peruuttamattomia.

Tämä ei ole katteetonta pelottelua. Näissä vaaleissa otetaan kantaa siihen, onko Ruotsin, Ranskan, Britannian ja Saksan tie myös meidän tiemme. Sen ei tarvitse olla.”

Puheessa mainitaan lyhyesti myös EU, kehitysapu ja aseharrastajien asia, mutta pääteema on ”maahanmuuttokriittisyys”, pitkä ja uhrautuva työ, miestappiotkin, ja pelottelu sillä, että Suomi on tuhoon tuomittu, ellei ”muutosta” nyt tapahdu:

”Yksissäkään aiemmissa vaaleissa ei äänestäjällä ole ollut samanlaista mahdollisuutta ottaa kantaa, kuin nyt. Vuosia kestänyt maahanmuuttokriittinen projekti kulminoituu näihin vaaleihin ja se kulminoituu perussuomalaisten maahanmuuttokriittisiin ehdokkaisiin.

Tämä on tosiasia, jonka kaikki sisimmässään tietävät. Koko media ja kaikki muut puolueet ovat yksimielisenä laumana perussuomalaisten kimpussa siitä yksinkertaisesta syystä, että muutos maahanmuuttopolitiikassa voittaa tai häviää meidän mukanamme.

Meidän vaalimenestyksemme on se, mitä seurataan. Meidän vaalivoittomme on se, mitä pelätään.

Jos me voitamme nämä vaalit, muutosta ei voi pysäyttää. Jos me häviämme nämä vaalit, maahanmuuttokriittisyys katsotaan torjutuksi ja monikulttuurinen höyryjyrä jatkaa kulkuaan.”

Hommaforumilla Halla-aho kiteytti viime hetken tunnelmansa Tolkien-lainaukseen:

A great doom awaits you, either to rise above the height of all your fathers since the days of Elendil, or to fall into darkness with all that is left of your kin.

”Jytkyhän” sieltä sitten tuli. Hommaforumilla Halla-aho haaveili jo hiukan ministeripaikastakin, vaikkakin se samalla vähän pelotti:

”On selvää, että pelkkä näkyvyyteni ja huikea äänimääräni pakottavat antamaan minulle jonkin kohtuullisen näkyvän ja symbolisestikin merkittävän tehtävän, mutta oma vilpitön mielipiteeni on, että taka-alalla pysyttely tarjoaa minun kaltaiselleni kansanedustajalle tosiasiallisesti parhaat vaikutusmahdollisuudet. Näkyvimpiin tehtäviin kannattaa valita niitä, joilla on paras tekninen osaaminen, ja jotka eivät kiihota ihmisiä tavattomasti.”

Hallitukseen ei sitten kuitenkaan päästy, mutta hallintovaliokunnan puheenjohtajuus maistui makealta. Eduskunnan täysistunnosta Halla-aho viestitti 25.4.2011 Hommaforumille:

”Nämä ovat hienoja päiviä, ja nuivan kumouksen mittasuhteet tullaan ymmärtämään täysin vasta, kun niihin saadaan ajallista perspektiiviä. Kääntäen: suvaitsevaisto elää painajaista, jota se ei olisi osannut hetki sitten kuvitella.”

Blogissaan Halla-aho alkoi samana päivänä valmistaa kiihkoisaa kannattajajoukkoaan eduskuntatyöskentelyn lainalaisuuksiin ja siihen, että kovasti odotetut tulokset eivät ihan heti ole näkyvissä:

”Kansalaisvaikuttamisessa, kuten verkkokirjoittelussa, vallitsevat omat, usein hieman karnevalistiset lainalaisuutensa. Siinä pyritään “viihdyttämään” yleisöä ja herättämään huomiota. Poliittisessa päätöksenteossa, etenkin korkeimmalla tasolla eli hallituksessa ja eduskunnassa, tämä ei välttämättä ole tehokkain tapa. Vaikuttaminen edellyttää suhteiden ylläpitoa etenkin virkakuntaan ja muihin poliitikkoihin, ja päätöksenteko tapahtuu suurelta osin kulisseissa, kahvipöydissä ja kuluaareissa. Poliittinen päätöksenteko ei ole viihteellistä eikä läpinäkyvää, ja tässä suhteessa lusikka on otettava kauniiseen käteen. Politiikassa asioita edistetään hivuttamalla, ei räjäyttämällä.”

”Te olette antaneet meille luottamuksenne vaaleissa. Seuraavan kerran luottamusta mitataan seuraavissa vaaleissa. Siihen asti pyydän teitä luottamaan siihen, että teemme parhaamme, vaikka olisimme aiempaa vähemmän julkisuudessa ja riippumatta siitä, mitä media tekemisistämme raportoisi. Arvioikaa aikaansaannoksiamme neljän vuoden kuluttua, älkää reaaliaikaisesti.”

Tällainen kulisseihin vetäytyminen ei kaikkia miellyttänyt ja Halla-aho joutuikin puolustamaan strategiaansa:

”Kun sanon, että on toimittava “talon tavalla”, en tarkoita periaatteilla huoraamista vaan ainoastaan metodipuolta. Useimmat varmaan tämän ymmärsivätkin.”

”Kompromissit ovat politiikassa väistämättömiä. Kuvitellaanpa tilanne, jossa meille luvataan perheenyhdistämisen lopettaminen, jos me suostumme olemaan vaalikauden ajan kajoamatta pakkoruotsiin.

Mitä pitäisi tehdä? Mikä olisi takinkääntöä ja äänestäjien pettämistä?

Kumpi ylipäänsä on tärkeintä: nuivien edustajien sädekehän ja integriteetin varjeleminen vai se, että nuiva asia etenee päätöksenteossa? ”

Perheenyhdistäminen on Halla-ahon mielestä maahanmuuttopolitiikkamme pahin ongelma. Se kun tarkoittaa sitä, että maahan tulee naisia ja lapsia, jotka taas synnyttävät lisää miehiä ja naisia ja lapsia. Eihän siinä tietysti muuten mitään olisi, onhan Halla-aholla itselläänkin jo neljä lasta, mutta kun nämä ”muut” lapset tarkoittaisivat Suomen Sisunkin kammoksumaa ”kansojen luonnotonta sekoittamista” ja ”Ruotsin, Ranskan, Saksan ja Britannian tietä”.

Läheteltyään tankkeja kaduille Kreikassa ja saatuaan vähäksi aikaa potkut eduskuntaryhmästä ja menetettyään hallintovaliokunnan puheenjohtajuuden kesällä 2012 Halla-aho rauhoitteli tukijoukkojaan Hommaforumilla:

”Lupaus “tyylin muuttumisesta” tarkoittaa, että keskityn olemaan antamatta keskustelun toiselle osapuolelle “helppoja”.”

Halla-aho onkin sitten keskittynyt, jopa siihen malliin, että aina niin terävä Jörn Donnerkin on mennyt halpaan ja pitää perussuomalaista puoluetta rauhoittuneena. Kun Hirvisaarikin potkaistiin Muutos 2011-puolueeseen tuomasta persunuivan joukon tarkoitusperiä liian selkeästi esille ja Halla-aho jatkaa ”muutosta” kulisseissa, on syytä tarkastella, mitä Halla-aho on toistaiseksi puuhaillut Suomen parlamentissa:

Lakialoitteet

  • Laki rikoslain 17 luvun muuttamisesta (laki uskonrauhan rikkomisesta) 20.9.2013
  • Laki rikoslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta (laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan) 20.9.2013            
  • Laki ampuma-aselain muuttamisesta 7.2.2013
  • Laki ampuma-aselain muuttamisesta 7.2.2013
  • Laki ampuma-aselain muuttamisesta 7.2.2013
  • Laki ampuma-aselain 6 §:n muuttamisesta 7.2.2013
  • Laki ampuma-aselain 6 §:n muuttamisesta 7.2.2013
  • Laki ulkomaalaislain 51 ja 149 §:n muuttamisesta 29.10.2012

Talousarvioaloitteet

  • Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ehdotetun määrärahanvähentäminen  28.9.2012
  • EU:n yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman alaisille SOLID- rahastoille ehdotetun määrärahan vähentäminen 28.9.2012
  • Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 28.9.2012
  • Eurooppalainen Suomi ry:n valtionapuun ehdotetun määrärahan vähentäminen 28.9.2012
  • Eläkkeellä olevien presidenttien menoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 28.9.2012

Kirjalliset kysymykset

  • Loukkaamisen kriminalisointivelvoite kiihottamisessa kansanryhmää vastaan 25.10.2013
  • Kielteisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen saaneen maasta poistaminen 11.10.2013
  • Opettajan edellytykset puuttua häiriötilanteisiin koulussa 19.4.2013
  • Uskontojen arvostelun kansainvälinen kriminalisointi 29.11.2012
  • Pakolaisaseman ja toissijaisen suojeluaseman lakkauttaminen 22.8.2012

Aselakeja ”nuivat” pyrkivät muuttamaan siksi, että ns. ulkoiselta uhalta varautumisen vuoksi jokainen koti on syytä aseistaa ja kodeissa olisi myös oltava järeämmät aseet, kuin pelkät tarkkuuspistoolit tai ilmakiväärit.

Aseiden ja aseluvan saannin helpottaminen on yksi Halla-ahon kannattajien tärkeimmiksi katsomista asioista. Heti eduskuntatyöskentelyn aloitettuaan Halla-aho suoritti myös ampuma-asekouluttajan kurssin ja piti tarkkaan huolta siitä, että tieto saavutetusta pätevyydestä tavoitti myös median ja Hommaforumin.

Halla-ahon Hommaforumilla esittämä pyrkimys tulla sutkiksi poliitikoksi: ”Jos oppositiosta käsin haluaa oikeasti vaikuttaa johonkin, on pystyttävä vaikuttamaan hallituspuolueiden edustajiin, ja voidakseen tehdä sen on pyrittävä olemaan mukava ja maltillinen” on ehkä jo vähän onnistunutkin.

Vai liekö sitten vain miesten tyypillistä ”täytyyhän pojilla pyssyt olla”-mentaliteettia se, kun aselakiehdotuksia käsiteltäessä Kari Rajamäkikin totesi, että ”nämähän ovat ihan järkeviä ehdotuksia”.

Kaiken kaikkiaan Halla-aho on siis toiminut juuri siinä tehtävässä, mihin hänet on perussuomalaisiin valittu: pakolaisten aseman heikentäjänä, vähemmistöjen aseman heikentäjänä ja aselakien helpottajana. Lisäksi hän pyrkii muuttamaan lakia siten, että pakolaisten ja muslimimaahanmuuttajien parjaaminen helpottuisi, eikä enää tulisi tuomioita kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Tästä työstä me maksamme Jussi Halla-aholle ja monelle muulle perussuomalaiselle kansanedustajan palkkaa. Nämä edustajat ovat myös – niin surullista kuin se onkin – kansamme edustajia maailmalla.

Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.

Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.

 

 

 

 

 

 

PALJASTETTU.: Miksi maahanmuuttokeskustelu Suomessa ei keskity oleelliseen?

Posted on September 3, 2013 by Migrant Tales

Enrique Tessieri

Tässä on tärkeä kysymys, joka on tehtävä kun keskustellaan julkisesti maahanmuutto ilmiönä: Jos pakolaiset koostuvat vain pieni osa kaikista maahanmuuttajista Suomessa, miksi maahanmuuttovastaiset tahot ja lehdistö kiinnittää heihin niin paljon huomiota? 

Vaikka jotkut meistä uskovat että Suomessa on erityisen paljon pakolaisia, totuus on aivan toinen.

Viime vuonna, Suomeen saapui 3 129 turvapaikkahakijaa, Maahanmuuttoviraston mukaan. Näistä noin puolet (1 601) saivat turvapaikan Suomesta. 

Kuten näemme näistä tilastoista, pakolaisten määrä on pieni ja vielä pienempi jos vertaamme Ruotsiin. Naapurimaassa saapui viime vuonna 43 900 turvapaikkahakijat, eli kymmenen kertaa enemmän kun meille. Suomi on myös luvannut ottaa 750 kiintiöpakolaisia joka vuosi. Viime kerta kun tämä pakolaiskiintiö täyttyi oli 2003.

Yksi syy miksi emme olemme pystyneet täyttämään vuosittaista pakolaiskiintiötä on ollut kuntien kova vastustus. Yksi perussuomalaisten kunnanvaalienohjelman tärkeä sanoma oli vastustaa kuntien pakolaisten ottamista.

Kysymys ei ole sittenkään liian paljon pakolaisista Suomessa vaan liian vähän.

Miksi sitten kun puhutaan maahanmuuttajista, harvoin keskeydymme oleellisen ja vääristämme oikeita tietoa? 

Mielestäni vastaus on yksinkertainen: he jotka vastustavat maahanmuuttoa ja maamme kasvava moninaisuuttamme, käyttävät kaikki mahdolliset keinot esittämällä mielipiteensä liioittelemalla ja kärjistämällä.

Lehdistö pelaa tärkeä roolia tässäkin, koska se antaa maahanmuuttovastustajille ja heidän argumentille arvostusta ja merkitystä. Harvoin siinä on maahanmuuttajia tai näkyvä vähemmistön edustaja kertomassa omaa mielipidettä asiasta.

Jos minä puhuisin suomalaisista samalla tavalla kun jotkut maahanmuuttovastustajat ja rasistit puhuvat meidän uusista asukkaista, varmasti väittäisin että kaikki suomalaiset ovat alkoholisteja ja pedofiileja, joka ei ole totta.

Olen kasvanut Yhdysvalloissa ja Argentiinassa. Molemmat maat ovat rakennettu maahanmuuttajien voimalla. Minä en pystyy ymmärtämään kuinka joku voi väittää, että maahanmuutto on rasite yhteiskunnalle.

OECD tutkimuksen mukaan, maahanmuutto auttoi vuonna 2011 Suomen taloutta kasvamaan 0,16%. Jos maahanmuutto luo taloudellista kasvua muualla se pysty luomaan samaa kasvua Suomeakin. He jotka epäilevät OECD:n luvut voisivat käydä Yhdysvalloissa, Kanadassa, Englannissa tai Saksassa ja ottaa selvä mistä osaa talouskasvua on peräisin.

On korkea aika Suomessa muuttaa keskustelun suuntaa maahanmuutosta, maahanmuuttajista ja kasvavasta moninaisuudesta.

Vain silloin voimme löytää oikeat ratkaisut haasteisiin ja keskittyä oleelliseen.

Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.

Husein Muhammed: Hyssytteleekö media vähemmistöjen rikoksia?

Posted on August 8, 2012 by Migrant Tales

Husein Muhammed

“Miksi media hyssyttelee vähemmistöjen rikoksia?”, kysyi Suomen Kuvalehti kesäkuun numeron kannessa. Varsinaisen jutun lehti otsikoi kysymyksellä: “Jos somali syyllistyy rikokseen, pitääkö hänen etninen taustansa kertoa uutisessa?”

Lehti on asiaa varten haastatellut toimittajia, tutkijaa, nettipoliisia ja maahanmuuttovastaisen Homma ry:n puheenjohtajaa.

Haastattelu on tehty näennäisen puolueettomasti: kysytään eri tahojen näkemyksiä aiheesta. Tosiasiassa etukannen johdattelevan kysymyksen lisäksi koko haastattelu on sikäli johdatteleva, että haastatelluilta tivataan ensisijaisesti sitä, miksi he ovat jättäneet pois rikoksesta epäillyn etnisen taustan, vaikka se on sisältynyt poliisin tiedotteeseen.

Hieman yllättäen sensaatiohakuisina pidettyjen Iltalehden ja Uuden Suomen päätoimittajat puolustavat etnisen taustan jättämistä pois uutisesta, ellei sillä ole ilmeistä vaikutusta rikokseen. Sen sijaan oikeustoimittaja ja – odotetusti – maahanmuuttovastaisen järjestön edustaja puolustavat etnisen taustan mainitsemista.

Tiedotusvälineiden toimintaa sääntelevät journalistin ohjeet. Niiden mukaan etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Milloin sitten rikoksesta epäillyn, syytetyn tai tuomitun etninen taustaa kuuluu tai ei kuulu asiaan?

Ensinnäkin kannattaa tehdä ero kahden erilaisen tilanteen välillä: toisaalta silloin kun rikoksesta epäiltyä etsitään ja toisaalta silloin kun hänet on saatu kiinni. Jos rikoksesta epäilty on vapaalla jalalla ja poliisi pyytää yleisön vinkkejä, kaikki mahdollinen tieto voi olla tärkeää epäillyn kiinnisaamiseksi. Tällöin myös etnisen taustan, kansalaisuuden ja ihonvärin mainitsemisen on sallittua. Sen sijaan tapauksissa, joissa epäilty on jo otettu kiinni, etnisen taustan mainitseminen ei vaikuttane rikoksen selvittämiseen tai tuomioon.

Ne haastatellut, jotka puoltavat etnisen taustan mainitsemista kaikissa tapauksissa, pitävät avoimuutta tärkeänä. Mutta onko juuri etninen tausta se avoimuuden kannalta tärkein asia?

Mikäli rikos liittyy jotenkin etniseen taustaan tai kansalaisuuteen, sen mainitseminen voi toki olla tärkeää. Esimerkiksi laittomasti maahan tulevien kansalaisuus voidaan mainita. Myös mahdollisesta maahanmuuttajaryhmän ja suomalaisryhmän joukkotappelussa voisi mainita etnisen ryhmän. Myös “kunniaväkivallan” tai naisten sukuelinten silpomisen yhteydessä etninen tausta voi olla olennainen tieto, jotta rikoksen taustalla olevia kulttuurisia asioita voidaan käsitellä.

Mutta entä yksittäisissä rikoksissa? Pahoinpitelyssä, ryöstössä, veropetoksessa? Onko niissä olennaisin rikokseen liittyvä seikka rikoksesta epäillyn etninen tausta? Toisin sanoen: onko rikoksen tekijän etninen tausta saanut hänet syyllistymään kyseiseen rikokseen?

Hyssytteleekö media etnisten vähemmistöjen tekemiä rikoksia, kuten lehti etukannessaan väittää? Miksi? Entä mitä henkilöön liittyvää jää joitakin yksittäisiä, laajasti raportoituja rikoksia lukuun ottamatta pois: rikokseen syyllistyneen ammatti, varallisuus, ikä, paino, harrastukset, poliittinen vakaumus… Etnistä taustaa paljon suurempi vaikutus voi olla esimerkiksi ammatilla (veropetokset), harrastuksilla (pahoinpitelyt), poliittisella vakaumuksella (maahanmuuttajien pahoinpitelyt).

Maahanmuuttajien osuutta erityyppisistä rikoksista selvitetään melko tarkasti ja niistä myös uutisoidaan. Jos etninen tausta on niissä olennainen tieto, miksi näistä muista henkilöön liittyvistä asioista ei tehdä numeroa? “Maahanmuuttajuutta” pidetään olennaisena tietona, mutta miksi samalla ei tarkastella “maassamuuttajuutta”: Miksi sillä on väliä, että henkilö on kaksikymmentä vuotta sitten muuttanut Helsinkiin Somaliasta, mutta sillä ei ole väliä, jos hän on muuttanut tänne Rovaniemeltä? Entä tekevätkö Rovaniemeltä muuttaneet enemmän vai vähemmän rikoksia kuin Lahdesta muuttaneet?

Etnisen taustan mainitsemista puolustava toimittaja peräänkuuluttaa avoimuutta. Avoimuus on kuitenkin valikoivaa: kaikista rikokseen syyllistyneen ominaisuuksista juuri “maahanmuuttajuudesta” tehdään numero. Se sopii tietysti etenkin maahanmuuttovastaisen järjestön agendaan: kun maahanmuuttajuus yhdistetään rikollisuuteen, maahanmuuttoa on helpompi vastustaa.

Esimerkiksi maassamuuttoa tai poliittisia liikkeitä ei taas voida samalla argumentilla vastustaa, koska niiden vaikutusta rikollisuuteen ei tutkita eivätkä toimittajat ole kiinnostuneista niistä ainakaan “tavallisten rikosten” yhteydessä. Etnisen taustan mainitsemista puolustavat toimittajat vetoavat siihen, että heidän tehtävänä on vain uutisoida. Johtopäätökset kuulemma jätetään lukijalle.

Ongelmana on, että tietyt etniset ryhmät liitetään rikoksiin, vaikka niiden valtaenemmistö ei koskaan syyllistyisi yhteenkään rikokseen. On tietysti oikein, että rikoksiin syyllistynyt maahanmuuttaja saa saman rangaistuksen kuin suomalainen. Lisäksi vakaviin rikoksiin syyllistynyt maahanmuuttaja voidaan myös karkottaa maasta. Sekin on oikein. Sen sijaan ei ole oikein, että kaikki hänen etniseen ryhmäänsä kuuluvat leimataan keskusteluissa rikollisiksi.

Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.

Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.

Monikulttuurisuus ei ole poliittinen ideologia

Posted on July 9, 2012 by Migrant Tales

Monikulttuurisuus on monimuotoinen ja monimutkainen käsite. Maahanmuutonvastustajille se on yksinkertaisesti siirtolaispolitiikka, joka mahdollistaa etupäässä muslimien, afrikkalaisten sekä ei-eurooppalaisten asumisen Suomessa tai Euroopassa. Tavoite on yksinkertainen: pitää Suomi valkoisena ja muuttumattomana.

Kansanedustaja James Hirvisaari (ps) viimeisessä bloigissaan antaa tyypillisen maahanmuutonvastustajaan selityksen siitä, mikä on monikulttuurisuus. Hirvisaari väittää, että monikulttuurisuus on poliittinen ideologia.

Mutta onko se niin? Tuskin.

James Hirvisaari

Hirvisaaren määritelmä monikulttuurisuudesta ei pelkästä paljasta hänen äärioikeistolaisideologiansa mutta hänen tietämättömyys perustuslaistamme, puhumattakaan yhdenvertaisuuslaista. Käyttääkö hän vielä 1919 perustuslakia lähteenä tai uudempaa ja lainvoimaista versiota, joka tuli voimaan 1999?

Uudessa Suomen perustuslaissa ( 17 §) lukee seuraavasti: ”Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan .”

Jos Hirvisaarella on vaikeus hahmottaa ,mitä on suomalaisen lain henki , kun puhumme kasvavasta monimuotoisuudesta yhteiskunnastamme, hän on aivan eksyksissä kun hän alkaa selittää omia käsityksiään monikulttuurisuudesta.

Ensinnäkin, monikulttuurisuus ei ole siirtolaisuuspolitiikka eikä poliittinen ideologia, kuten vasta-jihadisitit ja heidän hengenheimolaisensa haluavat antaa meidän ymmärtää.

Monikulttuurisuus sai alkunsa Kanadassa 1970-luvulla sosiaalipolitiikkana. Sen tarkoitus ei ollut pelkästään edistää maahanmuuttajien sopeutumista ja hyväksyntä Kanadassa, vaan myös estää maan hajoamiseen englannin- ja ranskankielisiksi valtioiksi.

Paitsi Kanada, maailmassa on virallisesti kaksi maata, jotka määrittelevät itsensä monikulttuuriseksi. Ne ovat Iso-Britannia ja Australia. Suomi ei ole virallisesti monikulttuurinen maa, kuten nämä yllämainitut. Suomen laissa (perustuslaissa tai yhdenvertaisuuslaissa) ei lue missään, että olemme ”monikulttuurinen yhteiskunta.”

”Monikulttuurisuutemme” lepää pitkälti meidän omissa pohjoismaisessa demokratiassa, ihmisarvon sekä hyvinvoinnin periaatteissa.Maassamme on yksi laki, jota kaikkien on noudatettava, monimuotoisuus sen sisällä on itsestäänselvyys.

Perustuslakiin on kirjattu oikeutemme ja velvollisuutemme. ”Monikulttuurisen yhteiskunnan” tavoite pysyä yhdenvertaisuuslain tavoitteissa vaatii tiettyjä toimenpiteitä, joita ei voi määritellä aina edes positiiviseksi diskriminaatioksi.

Uusi Suomi

 

Kyllä ääntä maailmaan muka mahtuu

Posted on April 22, 2012 by Migrant Tales

Thomas Elfgren*

Väkivallan ja suvaitsemattomuuden retoriikka kuuluu sananvapauteen. Kauan se sinänsä eläköön. Sananvapaudessa on myös varjopuolensa. Se passivoittaa kuullunymmärtämistä siinä missä Wahlroosin pankkiiriystävien saamat yhteiskuntatuet.

Virtuaalimaailman asiantuntijat valistavat vähemmän valistuneita piirtämällä mustia pilviä taivaalle. Iskulauseilla, populismilla, satiirilla ja helppoheikkimäisillä viesteillä on luotu kuva yhteisestä vihollisesta. Islami-invaasio on oven takana. Homot huohottaa. Lesbot lepattaa. Media mokaa. Mamut maksattaa. 

Nyt nekin muka tietävät, jotka eivät aiemmin ymmärtäneet tietää.  Sallittu suvaitsemattomuus on myös arkipäivää politiikassa. Pelottavat peikot, puolitotuudet ja disinformaatio ei haittaa tahtia eikä vauhtia niin kauan kun se tuo lisää vähemmän asioista perillä olevia kannattajia. Moraalisesta vastuusta ei sen monimutkaisuuden takia tarvitse murehtia. Kyllä kansa muka tietää.

Tänään saimme lukea blogi-kirjoituksen 10 v tytöstä, jonka elämänhalu koulukiusaamisen takia on mennyttä. Se on lapsen hätähuuto koulusta, joka opiskelurauhan ja ilon sijasta tarjoaa helvetin. Edelleen on lupa lyödä ilman seuraamuksia. Näinhän me aikuiset sananvapausvaatimuksillamme opetamme. Sananvapautta kai tuo koulukiusaaminenkin on. Se on kiusatun tyhmyyttä jos hän ei ymmärrä satiiria ja huonoja vitsejä.

* Thomas Elfgren on Keskusrikospoliisin rikosylikomisario. Hän on tullut tunnetuksi psykologisen profiloinnin asiantuntijana, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntayksikön päällikkönä sekä sotarikos- ja joukkotuhontatapausten tutkinnanjohtajana.

Translation by Justice Demon offered in good faith:

Thomas Elfgren*
The rhetoric of violence and intolerance is part of freedom of expression. And long may this continue, such as it is. Freedom of expression also has a dark side, deadening comprehension just as much as the subsidies enjoyed by the top banking fraternity.

The gurus of the virtual world are enlightening us ordinary mortals by drawing great dark clouds in the sky, fashioning the image of a common enemy through slogans, populism, satire and all the gimmicks of the snake-oil salesman. The Moslem hordes are at the gates. Gays are breathing down our necks. Lesbians are fluttering all around. The media are screwing things up. Immigrants are costing us money…

Even those formerly lacking in comprehension are supposed to know this now. Licensed intolerance is now part and parcel of politics, and we are not to be distracted or diverted by bogeymen, half-truths or disinformation, as long as they rally more ill-informed supporters to the cause. Nor should we concern ourselves with the complexities of moral responsibility, as we can trust in the wisdom of the people.

Today we were pleased to read a blog entry about a ten year-old girl whose zest for life has been destroyed by bullying at school. It was a child’s cry for help from a school where joy and scholarly serenity have given way to a hellish existence. It is still acceptable to strike without consequence or sanction: this is what we adults are imparting to our children through our demands for freedom of expression. Because, after all, school bullying is merely free expression. Lacking the brains to appreciate satire and sick jokes is merely another of the victim’s many faults.

* Thomas Elfgren is a detective chief inspector at the Finnish National Bureau of Investigation. He is well known as a specialist in psychological profiling, as director of the organised crime prevention unit, and for leading investigations of war crimes and genocide.

Kyllä pistää vihaks!

Posted on April 18, 2012 by Migrant Tales

Jouni Karnasaari

Kun tässä kaikessa mediamylläkässä ja ihan ympäristön seuraamisen myötä on tullut melko ilmeiseksi muutama keskeinen seikka jotka antavat luvan vihaan, päätin minäkin kunnostautua ja ryhtyä vihaamaan.

Ainakin suomalaisittain yksi suurimmista vihan aiheista on ihonväri. Mitä tummempi, sen pahempi. Näin ainakin olen päätellyt, sillä miten muuten on selitettävissä se, että vaikkapa saksasta suomeen tullut valkoihoinen maahanmuuttaja on “ihan kiva jätkä”, mutta jos ruotsista muuttaa siellä kasvanut, yhdysvalloissa syntynyt afrikkalaista sukujuurta edustava henkilö, on se saatanan somali täällä viemässä meiltä kaiken! Joulukuusia ja mummun perintögrammaria myöten!

Koska minun on annettu ymmärtää ihan virallisen poliittisen puolueen avustuksella että ihonvärin avulla todella voi jakaa ihmiset hyviin ja huonoihin, olen voittaja! Nimittäin minulla on vitiligo, valkopälveksikin kutsuttu oireyhtymä jonka seurauksena pigmenttini vähenee. Joissain tapauksissa väheneminen saattaa lakata tai pigmenttiä jopa alkaa kehittyä uudelleen mutta sitä en toivo! Vitiligon myötä minusta on pikkuhiljaa tulossa valkoisista valkoisin! Eräänlainen über-valkoinen! On vähintäänkin suotavaa että ainakin pahimmat rasistit korottavat minut jumalakseen, olenhan heitäkin ylempi vähäisine, ellei olemattomine pigmentteineni! Ja koska minulla oikeus vihata kaikkia minua tummahipiäisempiä, vihattavaa riittää!

Toinen vihanaihe on se, että aina joku perkeleen kikkalo tulee ja vie meidän naiset! Myöntäkää pois, niin käy kaikille joskus. Ja koska todennäköisintä on se, että sen naisen vie toinen heteroseksuaalinen mies, olen päättänyt ruveta vihaamaan kaikkia heteroseksuaaleja. Vitun heterot! Tulevat tänne ja vievät meidän naiset!

Kolmas vihan aihe on se, että kaikki jotka tulevat suomeen, tulevat viemään työpaikkani. Ehkä juuri siksi pikkukaupungin lyhyttukkainen, pilottitakkiinsa hellyttävästi intialaista alkuperää olevan hindujen pyhän symbolin kirjaillut rehti nuorukainen päättää rikkoa paikallisen kebab-ravintolan ikkunan. “Siitäs saitte perkeleet, kun veitte mun liikeidean!” Tässäkin haluan laittaa paremmaksi. Ensinnäkin Sauli Niinistö valittiin presidentiksi, ja minua ei edes kysytty! Ihan jo pikkupoikana unelmani oli olla presidentti, ja nyt joku kikkaratukka ruiskukkapuliveivari vei duunin! Laskeutukoon siis vihani paitsi Kokoomuksen, myös kaikkien muidenkin puolueiden päälle jotka ohittivat minut!

Taidan ottaa vihalistalleni myös lihavat ihmiset, ne kun vievät arvokasta lebensraumiani enemmän kuin ei-niin painorajoitteiset. Toisaalta laihoja on syytä vihata myös! Heitä mahtuisi lentokoneessa parhaimmillaan kaksi yhteen istuimeen, mutta ehei! Siinä vaan istutaan reteästi isossa istuimessa yksin! Perkeleen riistäjät! Ja entäs sitten “normaalipainoiset”, nuo niin erinomaiset juuri oikean BMI:n omaavat ihmiset! Aina niin erinomaisina karppauksineen ja tasapainoitettuine ruokavalioineen että! Normaalipainoiset ovat kansaterveydellinen riski sillä he saavat muut masentumaan, mielialalääkkeiden käyttö kasvaa ja itsemurhaluvut synkistyvät aina vaan! Vihalistalle vaan!

Suomi kuuluu suomalaisille, sanovat mm. ne jotka osaavat ihan itse kirjoittaa “wihte pover” tiiliseinään. Siispä olen päättänyt vihata myös kaikkia niitä jotka eivät alkuperältään ole suomalaisia. Jäljelle tosin jäävät silloin vain saamelaiset jotka olivat täällä “meitäkin” ennen, mutta sittenpä saan vihata heitäkin! Saatanan saamelaiset, omat sukujuureni ovat vissiin jostain Puolasta ja nyt te perkeleen poronpurijat olette työntämässä meitä maahanmuuttajia pois!

Kyllä vain, niin paljon vihattavaa ja niin vähän aikaa. Onneksi tuli aloitettua näinkin aikaisin!

Pitää vielä tehdä muistilistaa että mitään ei unohdu:

  • Kaljut ja ne joilla on tukka (kaljut muistuttavat minua siitä että minulla ei ole tukkaa ja ne joilla on tukka, muistuttavat minua siitä että minulla ei ole tukkaa. Perkele!)
  • Rikkaat ja köyhät, rikkaat siksi että ne on varmaan jotenkin kepulikonstein saaneet rahansa ja köyhät siksi koska ovat todennäköisesti niin kepuleita etteivät edes rahaa saa tienattua. Ja sitten tietenkin ne keskituloiset jotka on niin ketkuja etteivät uskalla olla rikkaita tai köyhiä!
  • Naapurit
  • Naapurin Esko jolla on isompi pippeli kuin minulla. No vittu kaikillahan niillä on! Lisätään tähän nyt vaan sitten että muista vihata kaikkia joilla on penis.
  • Ruotsi
  • Hauskat ihmiset, ne kun saavat aina muut tuntumaan tylsiltä. Ja ei-hauskat jotka pilaavat fiiliksen.
  • Älykkäät, mitä vittua nekin on olevinaan?! Häh?!
  • Tyhmät. Häh?
  • Heteromiehet tulikin jo mainittua mutta sitten tietenkin lesbot! Helvetin lepakot, nekin vie meidän naiset!
  • Homomiehet. Niiden takia TV:stä ei tule kuin Innoa ja Strömsötä (Strömsökin on homo-ohjelma koska siinä puhutaan ruotsia)
  • Lätkäpelaajat. Ne vitun laatikossaluistelijat vie meidän naiset, ja just ne hoteimmat!
  • Euro. Ilman euroja minulla olisi 5,94 kertaa enemmän rahaa pankkitililläni! Markka takaisin. Paitsi että vihasin niitä helvetin rumia seteleitä!

Ai niin, varmuuden vuoksi… “vitsi vitsi”!

Riittää jo rasismi ja "suvaitsevaisuus" – tarvitsemme dialogia!

Posted on March 25, 2012 by Migrant Tales

Ahmed Al-Nawas & Miriam Attias* 

Olemme keränneet rasisminvastaisen viikon ajan allekirjoituksia otsikon nimiseen julkilausumaan (www.adressit.com/julkilausuma), sillä mielestämme suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu eikä sovi ihmisarvojen hierarkia. Tähän mennessä julkilausuman on kirjoittanut 730 henkilöä. 

Julkilausumassamme toivomme dialogia ja vastustamme rasismia sekä ylhäältä määriteltyä suvaitsevaisuutta. Jaakko Hämeen- Anttila kuvasi HS:n kulttuuriraatilaisena tilannetta, josta puhumme: rasismi ja rasisminvastaisuus eivät juuri keskustele keskenään. Dialogia on helppo käydä samanmielisten kesken, mutta kuinka paljon me kukin uskallamme haastaa itseämme myös yli oman hiekkalaatikon?

Tarkentaaksemme toivetta dialogista: meidän mielestämme on tärkeää, joka kerta, keskustella yleisen tason lisäksi myös yksittäistapauksista. Rasismin tuomitseminen yleisellä tasolla, mutta kieltäytyminen yksityistapausten kommentoinnista on ongelman kieltämistä. Tarkennukset, perustelut ja täsmällisyys tuovat meidät lähemmäs samaa aaltopituutta ja mahdollistavat kriittisen asioiden tarkastelun.

Olemme tällä viikolla iloinneet siitä, että keskustelu rasismista on liikahtanut uuteen suuntaan: siihen, kannattaako puuttua, ja kuinka puuttua. Tänä keväänä on keskusteltu myös kiusaamisesta. Julkilausumamme tavoite oli myös kiinnittää huomiota siihen, kuinka rasistinen häirintä ja kiusaaminen liittyvät toisiinsa. Olipa kyse sitten rasistisesta nimittelystä tai kiusaamisesta mistä-tahansa-syystä, meidän mielestä tärkeintä ei ole se, kuka tekee, vaan se, kuka katsoo vierestä. Tiedän, tiedän, joskus olen ärsyttävä ja toistelen kliseisiä ja ”syvällisiä” viisauksia.

Tänä keväänä ”ei ne pahat, vaan hyvien hiljaisuus” on yksi näitä. Rasisminvastaisella viikolla Hesaria seuranneena minun linssieni läpi puski teema ”hiljaisuus, joka vaivaa joukkoliikenteessä”. Keskiviikkona oli kolumni ”Saisinko lisää ääntä”, jossa toimittaja Johanna Tikkanen pohdiskeli HSL:n Matkarauhaa-kampanjan tarkoitusta. Toimittajan onni on ollut, ettei hän ole kohdannut häirintää, ja että sen kerran, kun tilanne oli uhkaava, hän pystyi jättämään bussin väliin. Joillekin häirintä on kuitenkin arkea, ja joka bussia ei voi jättää välistä. Seuraavana päivänä lukijoille esiteltiin 15-vuotias Rebecka Holm, jonka Punainen Risti palkitsi rohkeudesta tuoda julki häneen itseensä kohdistuva joukkoliikenteessä tapahtuva rasistinen häirintä. Puistattavinta Rebeckan kertomuksessa ei ole häirinnän määrä, vaan se, että lähellä olevat ”aikuiset” antavat sen jatkua. Koskettavinta kertomuksessa oli se, mikä on tilanteeseen puuttumisen merkitys: se voi pelastaa koko päivän.

Me ehdotamme, että ensi kerralla kohdatessamme jotain outoa, emme odota sitä, että pääsemme verkkoon googlailemaan selityksiä, vaan kysyisimme asiasta heti, siinä ja nyt. Ja että ensi kerralla, kun kuulemme yleisen tason väitteitä, kysymme tarkennuksia ja perusteluja. Että ensi kerralla, kun tuttavapiirin pöytäkeskustelu kääntyy rasistiseksi, emme pelkää ”pilata tunnelmaa”, vaan pidämme kiinni myös omasta oikeudestamme hyvään tunnelmaan ja sanomme ääneen, että meidän tunnelma meni jo pilalle. Ja totta kai, ensi kerralla, joukkoliikenteessä…

Sillä me uskomme, että jos suostumme katsomaan sitä, mikä piilee “ne saa ja vie meiltä sitä ja tätä”- väitteiden takana, pääsemme vihdoin pohtimaan sitä, mikä on ehkä päällisin puolin hankalampaa, mutta hyödyllisempää; eli sitä, mikä se on, joka meidän yhteiskunnan rakenteissa vaatii kehittämistä. Silloin siitä hyötyvät kaikki.

Sille taitaa muuten olla syy, miksi kliseistä tuli kliseitä.

*Tämä blogi on sattumaa. Emme suunnitelleet kirjoittavamme keskusteluamme julkisesti auki. Aloitimme siksi, koska meillä on sanottavaa. No ei me kyllä siksi aloitettu… Meillä on ollut kokoajan sanottavaa! Sinä vaan haluat todistajia sille, että olet oikeassa. Haet joka kerta katsekontaktia johonkin opettajaan kun me väitellään ja olen voittamassa sua! No enhän hae. Mut kyllä joku teoreettinen viitekehys tuo painoarvoa debattiin. Minusta tärkeämpää on kyllä ymmärrys. Etkö muista, mitä näin argumentoit paremmin-kurssilla sanottiin? Tietopas. Ymmärryspäs. Joo. Ei. Joopas. Eipäs. Ehkä, mut ehkä ei. Toisaalta… Miksi on tärkeää voittaa väittely? Me haluamme tehdä parhaamme, että saisimme tästä keskustelusta synnytettyä jotain uutta.

Riittää jo rasismi ja “suvaitsevaisuus” – tarvitsemme dialogia!

Posted on March 25, 2012 by Migrant Tales

Ahmed Al-Nawas & Miriam Attias* 

Olemme keränneet rasisminvastaisen viikon ajan allekirjoituksia otsikon nimiseen julkilausumaan (www.adressit.com/julkilausuma), sillä mielestämme suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu eikä sovi ihmisarvojen hierarkia. Tähän mennessä julkilausuman on kirjoittanut 730 henkilöä. 

Julkilausumassamme toivomme dialogia ja vastustamme rasismia sekä ylhäältä määriteltyä suvaitsevaisuutta. Jaakko Hämeen- Anttila kuvasi HS:n kulttuuriraatilaisena tilannetta, josta puhumme: rasismi ja rasisminvastaisuus eivät juuri keskustele keskenään. Dialogia on helppo käydä samanmielisten kesken, mutta kuinka paljon me kukin uskallamme haastaa itseämme myös yli oman hiekkalaatikon?

Tarkentaaksemme toivetta dialogista: meidän mielestämme on tärkeää, joka kerta, keskustella yleisen tason lisäksi myös yksittäistapauksista. Rasismin tuomitseminen yleisellä tasolla, mutta kieltäytyminen yksityistapausten kommentoinnista on ongelman kieltämistä. Tarkennukset, perustelut ja täsmällisyys tuovat meidät lähemmäs samaa aaltopituutta ja mahdollistavat kriittisen asioiden tarkastelun.

Olemme tällä viikolla iloinneet siitä, että keskustelu rasismista on liikahtanut uuteen suuntaan: siihen, kannattaako puuttua, ja kuinka puuttua. Tänä keväänä on keskusteltu myös kiusaamisesta. Julkilausumamme tavoite oli myös kiinnittää huomiota siihen, kuinka rasistinen häirintä ja kiusaaminen liittyvät toisiinsa. Olipa kyse sitten rasistisesta nimittelystä tai kiusaamisesta mistä-tahansa-syystä, meidän mielestä tärkeintä ei ole se, kuka tekee, vaan se, kuka katsoo vierestä. Tiedän, tiedän, joskus olen ärsyttävä ja toistelen kliseisiä ja ”syvällisiä” viisauksia.

Tänä keväänä ”ei ne pahat, vaan hyvien hiljaisuus” on yksi näitä. Rasisminvastaisella viikolla Hesaria seuranneena minun linssieni läpi puski teema ”hiljaisuus, joka vaivaa joukkoliikenteessä”. Keskiviikkona oli kolumni ”Saisinko lisää ääntä”, jossa toimittaja Johanna Tikkanen pohdiskeli HSL:n Matkarauhaa-kampanjan tarkoitusta. Toimittajan onni on ollut, ettei hän ole kohdannut häirintää, ja että sen kerran, kun tilanne oli uhkaava, hän pystyi jättämään bussin väliin. Joillekin häirintä on kuitenkin arkea, ja joka bussia ei voi jättää välistä. Seuraavana päivänä lukijoille esiteltiin 15-vuotias Rebecka Holm, jonka Punainen Risti palkitsi rohkeudesta tuoda julki häneen itseensä kohdistuva joukkoliikenteessä tapahtuva rasistinen häirintä. Puistattavinta Rebeckan kertomuksessa ei ole häirinnän määrä, vaan se, että lähellä olevat ”aikuiset” antavat sen jatkua. Koskettavinta kertomuksessa oli se, mikä on tilanteeseen puuttumisen merkitys: se voi pelastaa koko päivän.

Me ehdotamme, että ensi kerralla kohdatessamme jotain outoa, emme odota sitä, että pääsemme verkkoon googlailemaan selityksiä, vaan kysyisimme asiasta heti, siinä ja nyt. Ja että ensi kerralla, kun kuulemme yleisen tason väitteitä, kysymme tarkennuksia ja perusteluja. Että ensi kerralla, kun tuttavapiirin pöytäkeskustelu kääntyy rasistiseksi, emme pelkää ”pilata tunnelmaa”, vaan pidämme kiinni myös omasta oikeudestamme hyvään tunnelmaan ja sanomme ääneen, että meidän tunnelma meni jo pilalle. Ja totta kai, ensi kerralla, joukkoliikenteessä…

Sillä me uskomme, että jos suostumme katsomaan sitä, mikä piilee “ne saa ja vie meiltä sitä ja tätä”- väitteiden takana, pääsemme vihdoin pohtimaan sitä, mikä on ehkä päällisin puolin hankalampaa, mutta hyödyllisempää; eli sitä, mikä se on, joka meidän yhteiskunnan rakenteissa vaatii kehittämistä. Silloin siitä hyötyvät kaikki.

Sille taitaa muuten olla syy, miksi kliseistä tuli kliseitä.

*Tämä blogi on sattumaa. Emme suunnitelleet kirjoittavamme keskusteluamme julkisesti auki. Aloitimme siksi, koska meillä on sanottavaa. No ei me kyllä siksi aloitettu… Meillä on ollut kokoajan sanottavaa! Sinä vaan haluat todistajia sille, että olet oikeassa. Haet joka kerta katsekontaktia johonkin opettajaan kun me väitellään ja olen voittamassa sua! No enhän hae. Mut kyllä joku teoreettinen viitekehys tuo painoarvoa debattiin. Minusta tärkeämpää on kyllä ymmärrys. Etkö muista, mitä näin argumentoit paremmin-kurssilla sanottiin? Tietopas. Ymmärryspäs. Joo. Ei. Joopas. Eipäs. Ehkä, mut ehkä ei. Toisaalta… Miksi on tärkeää voittaa väittely? Me haluamme tehdä parhaamme, että saisimme tästä keskustelusta synnytettyä jotain uutta.

Nationalismi, etnosentrisyys ja rasismi

Posted on March 25, 2012 by Sasu

Sasu Xinkang Ölander*

Nationalismi liitetään usein etnosentrisyyteen. Tämä yhdistämien osittain totta. Voimme sanoa nationalismin sikiävän etnosentrisestä maailman katsomuksesta mutta lapsi on kulkenut omaa tietä. Lapsi on ottanut rasismin karkkia ja mutaatioistunut joksikin aivan muuksi. Joksikin joka on erittäin eurooppalainen.

Etnosentrisyys tarkoittaa itsensä asettamista normiksi. Tämä on ikivanha ilmiö ja melkein universaali korkea kulttuureissa. Helleniinen Eurooppa ja dynastioiden Kiina olivat etnosentrisyyden malli esimerkkejä. Helleeniset kulttuurit ajattelivat maailman olevan Välimeren alue ja ei-helleeniset ovat barbaareja. On silti väärin luulla, että helleenit olisivat rasisteja. Helleenit kyllä tiesivät, että ihmisiä on monen värisiä mutta heille se oli vain fakta. Helleenit panivat enemmän painoa käytös tapoihin ja yhteiskunta muotoon kuin ihon väriin. Osa syy tällaiseen ajatteluun on se fakta, että helleenien orjat olivat monipuolinen ryhmä ihmisiä jotka eivät eronneet työn laadun kautta hirveästi vapaista. Oli ihan normaalia, että työ maalla saattoi olla tummia tai valkoisia orjia ja vieressä olisi vapaa helleeni tekemässä samaa työtä. Tärkein ero on siinä, että sana helleeni ei ollut etnisen ryhmän tunnusmerkki vaan kulttuuripiirin.

Kiinan kohdalla tilanne oli sama. Kun puhutaan Han kiinalaisista, me oikeasti puhumme kulttuurillisesti homogeenisesta ryhmästä. Han kiinalaiset eivät ole mikään etninen ryhmä sanan koko merkityksessä silloin kun se muotoutui. Han kiinalaisiin sulautui ja sulautuu aina iso määrä ei Han kiinalaisia. Kiinalaisten sanonta kiteyttää hyvin. ”Kun barbaarit tulevat kiinaan, heidät tulee kiinalaista.” Kiinalainen kulttuuri piiri on tulos etnosentrisestä tavasta nähdä maailmaa. Mandariinin kiinan kiinaa tarkoittava sana suoraan käännettynä tarkoittaa keskuksen valtakuntaa. Kiinalainen etnosentrisyys on paljon jämäkämpää kuin hellenistien. Kiinalaiset harvoin kopioivat mitään muilta kansoilta. Tämä piirre näkyy yhä modernin Kiinan kieliongelmassa.

Ennen 1800-lukua Eurooppa oli etnosentrinen hyvin samalla tavalla kuin muutkin korkeakulttuurit. Orjuuttaja maissa normaali etnosentrisyys alkoi pikku hiljaa murentumaan rasistisen maailmankatsomuksen tieltä. Enemmistö Euroopan maista identifioituivat kulttuuriin ja hallitsijaan kuin johonkin hämärään kansakuntaan. Mitä Ranska merkitsi tavalliselle talonpojalle, joka kuuli sanan silloin, kun piti lähteä armeijaan tai kun veron kerääjä saapui. Vasta 1800-luvun puolivälissä kansakunta alkoi muodostua sanan koko merkityksessä. Kansakunnan rakentaminen alkoi yliopistojen professorien kautta. He alkoivat keräillä tarinoita, kirjoitella kirjoja ja tehdä taidetta johon jopa talonpojatkin voisivat identifioitua. Tämä prosessi loi kansakunnan mutta nationalismin kiihko oli vielä kaukana.

Huomattavaa on, että nationalismin synty aikana toimi kaksi vahvaa ideologiaa. Rasismi ja militarismi olivat eurooppalaisen yhteiskunnan keskiössä. Rasismi sanaa ei tietenkään käytetty silloin vielä mutta kielessään he ilmaisivat välillä eksotiikan palvontaa tai luonnottomuuden tuomitsemista. Militarismilla tarkoitetaan sota voimien korostamista ratkaisujen saamiseksi.

Nationalismi pyrkii samanlaisuuteen. Suuri ero on siinä mitä se yksi on. Olemmeko yksi kulttuurin, etnisyyden vai rodun kautta. Alku vaiheina nationalismi ajateltiin kulttuurin kautta. Ongelmaksi tuli se, että suurin osa Euroopan intellektuelleista kuuluivat länsimaiseen yhtenäiskulttuuriin. Tällöin yhteiseksi tekijäksi asetettiin etnisyys. Etnistä nationalismia voidaan kutsua myös tribalismiksi Etnisyydestä ei ole pitkä matka enää rotuun koska etnisyys liitetään nopeasti ulkonäköön. Suuri paradoksi onkin, että nationalistiset professorit alkoivat hyödyntää kallonmittaus tekniikkaa oman kansan ylemmyyden todistamiseksi. Se inho jota ennen oli kohdistettu vain ei-länsimaalaisiin alettiin kohdistaa nyt naapurimaan kansalaisiin.

Eurooppa alkoi mennä aina vain kauemmas etnosentrisyydestä. Euroopan kansat eivät enää uskoneet, että ihminen voisi tulla maan kansalaiseksi vaan kansalaiseksi synnytään. Sellaiset ajatukset, kuin yhden pisaran sääntö ei tullut ikinä voimaan, mutta ne olivat aina kulman takana. Nationalismi rikkoi Euroopan yhtenäiskulttuurin, joka oli ollut Eurooppalaisen etnosentrisyyden keskiössä.

Nationalismin ja militarismi muodostivat imperialismin aatteellisen pohjan. Voimme sanoa että nationalismi jota välillä kutsuttiin patriotismiksi oli imperialismin tärkeimpiä käynti moottoreita. Nationalistit käyttivät imperialismia oman ylivertaisuuden todistamiseksi. Mitä enemmän on siirtomaita niin sitä vahvempi ja parempi olet naapureihin verrattuna. Nationalismi patisti maita tekemään siirtomaistaan taloudellisesti tehokkaita emämaalle. Kärsijät peitettiin rasismin verhon taakse. Armeijan suuruus oli toinen tärkeä kilpailun aihe. Eurooppa oli ensimmäisen maailman sodan aattona hampaisiin asti aseistautuneita ja ylivertaisuutensa sokaisemia. Ensimmäisen maailman sodassa nationalismin rasistiset ja fanaattiset elementit maksoivat miljoonien hengen. Jokainen maa mainosti itseänsä melkeinpä yli-ihmisiksi ja vihollisia jonkinlaiseksi ihmisen irvikuvaksi.

Moderni nationalismi ei ole välittömästi rasistinen, mutta siinä on häilyvä rajaviiva. On hyvin vaikeaa pitää nationalismi irti sellaisista ajatuksista jotka voitaisiin luokitelle rasistisiksi. Aate on jo itsettään hyökkäävä ja sulkeva. Nationalismi on myös pelottavan lähellä imperialismia. On nähty, että nationalismi vaatii aina vallan osoituksia ja niistä kiinni pitäminen hinnalla millä hyvänsä. Riittää kun katsomme mitä 1945 vuoden jälkeen tapahtui. Hollanti, Ranska, Iso-Britannia ja Portugalia yrittivät kaikin keinoin pitää kiinni siirtomaistaan jotka olivat heille vallan ja ylpeyden lähteitä. Hollannin ja Ranskan siirtomaa sodat kaakkois-Aasiassa olivat kaukana siitä sivistyneestä sodasta mitä näimme länsirintamalla. Algerian vapaussota oli brutaaliutta ja inhoa tasa-arvoisesti kummaltakin. Mosambikin ja Angolan itsenäisyys sota oli Portugalialaisen nationalismin syytä. Eurooppalaisilla oli vaikeuksia olla yhtä jaloja siirtomaa sodissa, kuin toisessa maailman sodassa, jossa vihollinen kaikesta hirveydestä huolimatta oli valkoinen.

Jos haluamme etsiä yhtäläisyyksiä, voimme katsoa sitä kiihkoa jolla jotkut suomalaiset inhoavat venäläisiä. Fanaattista halua saada Itä-Karjalan alueet takaisin. Nationalistien kiivas halu pitää Suomi ja suomalaisuus sellaisena mitä Lönnrot, Runeberg, Topelius, Sibelius ja Gallen-Kallela sen muotoilivat.

*Kirjoittaja on 18-vuotias lukiolainen Helsingistä. Hän määrittele itsensä aasialais-suomalaiseksi.

  • 1
  • 2
  • Next
Read more about documentary film
Read more

Recent Posts

  • Lahti is the latest city to prohibit the niqab and burka
  • Finland’s tabloids Iltalehti and Ilta-Sanomat are the pits
  • Riikka Purra’s Dr Jekyll and Mr Hyde mask
  • Double standards
  • Perussuomalaiset: Uusi logo, sama vanha juttu

Recent Comments

  1. Absolutely Socking: Racist Finnish Facebook group against human rights gets flooded with socks on Musta Barbaari’s mother and sister charged by the police in “ethnic profiling” case
  2. Ilkka Nuotio on Pekka Myrskylä: “Tilastot kertovat toista kuin poliittinen keskustelu”
  3. Genrih Soinkara on The war in Ukraine and the Russian-Finnish border crisis are showing Finland’s ugly side
  4. Ahti Tolvanen on Comment by Ahti Tolvanen on the Helsinki +50 conference
  5. Angel Barrientos on Angel Barrientos is one of the kind beacons of Finland’s Chilean community

Archives

  • June 2026
  • May 2026
  • April 2026
  • March 2026
  • February 2026
  • January 2026
  • December 2025
  • November 2025
  • October 2025
  • September 2025
  • August 2025
  • July 2025
  • June 2025
  • May 2025
  • April 2025
  • March 2025
  • February 2025
  • January 2025
  • December 2024
  • November 2024
  • October 2024
  • September 2024
  • August 2024
  • July 2024
  • June 2024
  • May 2024
  • April 2024
  • March 2024
  • February 2024
  • January 2024
  • December 2023
  • November 2023
  • October 2023
  • September 2023
  • August 2023
  • July 2023
  • June 2023
  • May 2023
  • April 2023
  • March 2023
  • February 2023
  • January 2023
  • December 2022
  • November 2022
  • October 2022
  • September 2022
  • August 2022
  • July 2022
  • June 2022
  • May 2022
  • April 2022
  • March 2022
  • February 2022
  • January 2022
  • December 2021
  • November 2021
  • October 2021
  • September 2021
  • August 2021
  • July 2021
  • June 2021
  • May 2021
  • April 2021
  • March 2021
  • February 2021
  • January 2021
  • December 2020
  • November 2020
  • October 2020
  • September 2020
  • August 2020
  • July 2020
  • June 2020
  • May 2020
  • April 2020
  • March 2020
  • February 2020
  • January 2020
  • December 2019
  • November 2019
  • October 2019
  • September 2019
  • August 2019
  • July 2019
  • June 2019
  • May 2019
  • April 2019
  • March 2019
  • February 2019
  • January 2019
  • December 2018
  • November 2018
  • October 2018
  • September 2018
  • August 2018
  • July 2018
  • June 2018
  • May 2018
  • April 2018
  • March 2018
  • February 2018
  • January 2018
  • December 2017
  • November 2017
  • October 2017
  • September 2017
  • August 2017
  • July 2017
  • June 2017
  • May 2017
  • April 2017
  • March 2017
  • February 2017
  • January 2017
  • December 2016
  • November 2016
  • October 2016
  • September 2016
  • August 2016
  • July 2016
  • June 2016
  • May 2016
  • April 2016
  • March 2016
  • February 2016
  • January 2016
  • December 2015
  • November 2015
  • October 2015
  • September 2015
  • August 2015
  • July 2015
  • June 2015
  • May 2015
  • April 2015
  • March 2015
  • February 2015
  • January 2015
  • December 2014
  • November 2014
  • October 2014
  • September 2014
  • August 2014
  • July 2014
  • June 2014
  • May 2014
  • April 2014
  • March 2014
  • February 2014
  • January 2014
  • December 2013
  • November 2013
  • October 2013
  • September 2013
  • August 2013
  • July 2013
  • June 2013
  • May 2013
  • April 2013
  • March 2013
  • February 2013
  • January 2013
  • December 2012
  • November 2012
  • October 2012
  • September 2012
  • August 2012
  • July 2012
  • June 2012
  • May 2012
  • April 2012
  • March 2012
  • February 2012
  • January 2012
  • December 2011
  • November 2011
  • October 2011
  • September 2011
  • August 2011
  • July 2011
  • June 2011
  • May 2011
  • April 2011
  • March 2011
  • February 2011
  • January 2011
  • December 2010
  • November 2010
  • October 2010
  • September 2010
  • August 2010
  • July 2010
  • June 2010
  • May 2010
  • April 2010
  • March 2010
  • February 2010
  • January 2010
  • December 2009
  • November 2009
  • October 2009
  • September 2009
  • August 2009
  • July 2009
  • December 2008
  • November 2008
  • October 2008
  • September 2008
  • August 2008
  • July 2008
  • June 2008
  • May 2008
  • April 2008
  • March 2008
  • February 2008
  • January 2008
  • November 2007
  • October 2007
  • September 2007
  • August 2007
  • July 2007
  • June 2007
  • May 2007

Categories

  • ?? Gia L?c
  • ????? ?????? ????? ???????? ?? ??????
  • ???????
  • @HerraAhmed
  • @mondepasrond
  • @nohatefinland
  • @oula_silver
  • @Varathas
  • A Pakistani family
  • äärioikeisto
  • Abbas Bahmanpour
  • Abdi Muhis
  • Abdirahim Hussein Mohamed
  • Abdirahim Husu Hussein
  • Abdirisak Mahamed
  • About Migrant Tales
  • activism
  • Adam Al-Sawad
  • Adel Abidin
  • Afrofinland
  • Ahmed IJ
  • Ahti Tolvanen
  • Aino Pennanen
  • Aisha Maniar
  • Alan Ali
  • Alan Anstead
  • Alejandro Díaz Ortiz
  • Alekey Bulavsev
  • Aleksander Hemon
  • Aleksanterinliitto
  • Aleksanterinliitto ry
  • Aleksanterinliitto ry:n hallitus
  • Alex Alex
  • Alex Mckie
  • Alexander Nix
  • Alexandra Ayse Albayrak
  • Alexis Neuberg
  • Ali Asaad Hasan Alzuhairi
  • Ali Hossein Mir Ali
  • Ali Rashid
  • Ali Sagal Abdikarim
  • Alina Tsui
  • Aline Müller
  • All categories
  • Aman Heidari
  • Amiirah Salleh-Hoddin & Jana Turk
  • Amin A. Alem
  • Amir Zuhairi
  • Amkelwa Mbekeni
  • Ana María Gutiérrez Sorainen
  • Anachoma
  • Anders Adlecreutz
  • Angeliina Koskinen
  • Anna De Mutiis
  • Anna María Gutiérrez Sorainen
  • Anna-Kaisa Kuusisto ja Jaakko Tuominen
  • Annastiina Kallius
  • Anneli Juise Friman Lindeman
  • Announcement
  • Anonymous
  • Antero Leitzinger
  • anti-black racism
  • Anti-Hate Crime Organisation Finland
  • Anudari Boldbaatar
  • Arshiya Nasser
  • Aspergers Syndrome
  • Asylum Corner
  • Asylum seeker 406
  • Athena Griffin and Joe Feagin
  • Autism
  • Avaaz.org
  • Awale Olad
  • Ayan Said Mohamed
  • AYY
  • Barachiel
  • Bashy Quraishy
  • Beatrice Kabutakapua
  • Beri Jamal
  • Beri Jamal and Enrique Tessieri
  • Bertolt Brecht
  • Boiata
  • Boodi Kabbani
  • Bruno Gronow
  • Carmen Pekkarinen
  • Çelen Oben and Sheila Riikonen
  • Chiara Costa-Virtanen
  • Chiara Costa-Virtanen
  • Chiara Sorbello
  • Christian Thibault
  • Christopher Wylie
  • Clara Dublanc
  • Dana
  • Daniel Malpica
  • Danilo Canguçu
  • David Papineau
  • David Schneider
  • Dexter He
  • Don Flynn
  • Dr Masoud Kamali
  • Dr. Faith Mkwesha
  • Dr. Theodoros Fouskas
  • Edna Chun
  • Eeva Kilpi
  • Emanuela Susheela
  • En castellano
  • ENAR
  • Enrique
  • Enrique Tessieri
  • Enrique Tessieri & Raghad Mchawh
  • Enrique Tessieri & Yahya Rouissi
  • Enrique Tessieri and Muhammed Shire
  • Enrique Tessieri and Sira Moksi
  • Enrique Tessieri and Tom Vandenbosch
  • Enrique Tessieri and Wael Che
  • Enrique Tessieri and Yahya Rouissi
  • Enrique Tessieri and Zimema Mhone
  • Epäluottamusmies
  • EU
  • Europe
  • European Islamophobia Report
  • European Islamophobia Report 2019,
  • European Union
  • Eve Kyntäjä
  • Ezequiel Caldeiro
  • Facebook
  • Fadumo Dayib
  • Faisa Kahiye
  • Farhad Manjoo
  • Fasismi
  • Finland
  • Fizza Qureshi
  • Flyktingar och asyl
  • Foreign Student
  • Fozia Mir-Ali
  • Frances Webber
  • Frida Selim
  • Gareth Rice
  • Ghyslain Vedeaux
  • Global Art Point
  • Great Replacement
  • Habiba Ali
  • Hami Bahadori
  • Hami Bahdori
  • Hamid
  • Hamid Alsaameere
  • Hamid Bahdori
  • Handshake
  • Harmit Athwal
  • Hassan Abdi Ali
  • Hassan Muhumud
  • Heikki Huttunen
  • Heikki Wilenius
  • Helsingin Sanomat
  • Henning van der Hoeven
  • Henrika Mälmsröm
  • Hser Hser
  • Hser Hser ja Mustafa Isman
  • Husein Muhammed
  • Hussain Kazemian
  • Hussain Kazmenian
  • Ibrahim Khan
  • Ida
  • Ignacio Pérez Pérez
  • Iise Ali Hassan
  • Ilari Kaila & Tuomas Kaila
  • Imam Ka
  • inside-an-airport
  • Institute of Race Relations
  • Iraqi asylum seeker
  • IRR European News Team
  • IRR News Team
  • Islamic Society of Norhern FInland
  • Islamic Society of Northern Finland
  • Islamophobia
  • Jacobinmag.com
  • Jallow Momodou
  • Jan Holmberg
  • Jane Elliott
  • Jani Mäkelä
  • Jari Luoto
  • Jari Taponen
  • Jegor Nazarov
  • Jenni Stammeier
  • Jenny Bourne
  • Jessie Daniels
  • Joe Davidow
  • Johannes Koski
  • John D. Foster
  • John Grayson
  • John Marriott
  • Jon Burnett
  • Jorma Härkönen
  • Jos Schuurmans
  • José León Toro Mejías
  • Josue Tumayine
  • Jouni Karnasaari
  • Juan Camilo
  • Jukka Eräkare
  • Julian Abagond
  • Julie Pascoet
  • Jussi Halla-aho
  • Jussi Hallla-aho
  • Jussi Jalonen
  • JusticeDemon
  • Kadar Gelle
  • Kaksoiskansalaisuus
  • Kansainvälinen Mikkeli
  • Kansainvälinen Mikkeli ry
  • Katherine Tonkiss
  • Kati Lepistö
  • Kati van der Hoeven-Lepistö
  • Katie Bell
  • Kättely
  • Kerstin Ögård
  • Keshia Fredua-Mensah & Jamie Schearer
  • Khadidiatou Sylla
  • Khadra Abdirazak Sugulle
  • Kiihotus kansanryhmää vastaan
  • Kirsi Crowley
  • Koko Hubara
  • Kristiina Toivikko
  • Kubra Amini
  • KuRI
  • La Colectiva
  • La incitación al odio
  • Laura Huhtasaari
  • Lauri Finér
  • Leif Hagert
  • Léo Custódio
  • Leo Honka
  • Leontios Christodoulou
  • Lessie Branch
  • Lex Gaudius
  • Leyes de Finlandia
  • Liikkukaa!
  • Linda Hyökki
  • Liz Fekete
  • M. Blanc
  • Maarit Snellman
  • Mahad Sheikh Musse
  • Maija Vilkkumaa
  • Malmin Kebab Pizzeria Port Arthur
  • Marcell Lorincz
  • Mari Aaltola
  • María Paz López
  • Maria Rittis Ikola
  • Maria Tjader
  • Marja-Liisa Tolvanen
  • Mark
  • Markku Heikkinen
  • Marshall Niles
  • Martin Al-Laji
  • Maryan Siyad
  • Matt Carr
  • Mauricio Farah Gebara
  • Media Monitoring Group of Finland
  • Micah J. Christian
  • Michael McEachrane
  • Michele Levoy
  • Michelle Kaila
  • Migrant Tales
  • Migrant Tales Literary
  • Migrantes News
  • Migrants' Rights Network
  • MigriLeaks
  • Mikko Kapanen
  • Miriam Attias and Camila Haavisto
  • Mohamed Adan
  • Mohammad Javid
  • Mohammad M.
  • Monikulttuurisuus
  • Monisha Bhatia and Victoria Canning
  • Mor Ndiaye
  • Muh'ed
  • Muhamed Abdimajed Murshid
  • Muhammed Shire
  • Muhammed Shire and Enrique Tessieri
  • Muhis Azizi
  • Musimenta Dansila
  • Muslimiviha
  • Musulmanes
  • Namir al-Azzawi
  • Natsismi
  • Neurodiversity
  • New Women Connectors
  • Nils Muižnieks
  • No Labels No Walls
  • Noel Dandes
  • Nuor Dawood
  • Omar Khan
  • Otavanmedia
  • Oula Silvennoinen
  • Paco Diop
  • Pakistani family
  • Pentti Stranius
  • Perussuomalaiset
  • perustuslaki
  • Petra Laiti
  • Petri Cederlöf
  • Pia Grochowski
  • Podcast-lukija Bea Bergholm
  • Pohjois – Suomen Islamilainen Yhdyskunta
  • Pohjois Suomen Islamilainen Yhyskunta
  • Polina Kopylova
  • Race Files
  • racism
  • Racism Review
  • Raghad Mchawh
  • Ranska
  • Rashid H. and Migrant Tales
  • Rasismi
  • Raul Perez
  • Rebecka Holm
  • Reem Abu-Hayyeh
  • Refugees
  • Reija Härkönen
  • Remiel
  • Reza Nasri
  • Richard Gresswell
  • Riikka Purra
  • Risto Laakkonen
  • Rita Chahda
  • Ritva Kondi
  • Robito Ibrahim
  • Roble Bashir
  • Rockhaya Sylla
  • Rodolfo Walsh
  • Roger Casale
  • Rostam Atai
  • Roxana Crisólogo Correa
  • Ruth Grove-White
  • Ruth Waweru-Folabit
  • S-worldview
  • Sadio Ali Nuur
  • Sami Rusanen
  • Sandhu Bhamra
  • Sara de Jong
  • Sarah Crowther
  • Sari Alhariri
  • Sarkawt Khalil
  • Sasu
  • Scot Nakagawa
  • Shabana Ahmadzai
  • Shada Islam
  • Sharon Chang blogs
  • Shenita Ann McLean
  • Shirlene Green Newball
  • Sini Savolainen
  • Sira Moksi
  • Sonia K.
  • Sonia Maria Koo
  • Steverp
  • Stop Deportations
  • Suldaan Said Ahmed
  • Suomen mediaseurantakollektiivi
  • Suomen Muslimifoorumi ry
  • Suomen viharikosvastainen yhdistys
  • Suomen viharikosvastainen yhdistys ry
  • Suomi
  • Supermen
  • Susannah
  • Suva
  • Syrjintä
  • Talous
  • Tapio Tuomala
  • Taw Reh
  • Teivo Teivainen
  • The Daily Show
  • The Heino
  • The Supermen
  • Thomas Elfgren
  • Thulfiqar Abdulkarim
  • Tim McGettigan
  • Tino Singh
  • Tito Moustafa Sliem
  • Tobias Hübinette and L. Janelle Dance
  • Transport
  • Trica Danielle Keaton
  • Trilce Garcia
  • Trish Pääkkönen
  • Trish Pääkkönen and Enrique Tessieri
  • Tuulia Reponen
  • Uncategorized
  • UNITED
  • University of Eastern Finland
  • Uyi Osazee
  • Väkivalta
  • Vapaa Liikkuvuus
  • Venla-Sofia Saariaho
  • Vieraskynä
  • W. Che
  • W. Che an Enrique Tessieri
  • Wael Ch.
  • Wan Wei
  • Women for Refugee Women
  • Xaan Kaafi Maxamed Xalane
  • Xassan Kaafi Maxamed Xalane
  • Xassan-Kaafi Mohamed Halane & Enrique Tessieri
  • Yahya Rouissi
  • Yasmin Yusuf
  • Yassen Ghaleb
  • Yle Puhe
  • Yuliet Tresa
  • Yve Shepherd
  • Zahra Khavari
  • Zaker
  • Zalina Ametova
  • Zamzam Ahmed Ali
  • Zeinab Amini ja Soheila Khavari
  • Zimema Mahone and Enrique Tessieri
  • Zimema Mhone
  • Zoila Forss Crespo Moreyra
  • ZT
  • Zulma Sierra
  • Zuzeeko Tegha Abeng
© 2026 Migrant tales | Powered by Minimalist Blog WordPress Theme