Reija Härkönen: Vieläkö voi Suomen vaaleissa menestyä rasismilla ja vastakkainasettelulla?

by , under Enrique Tessieri

Reija Härkönen

Perussuomalaisille sana maahanmuuttopolitiikka tarkoittaa oman maan maahanmuuttajien jatkuvaa tarkkailua, juoruilua ja mustamaalausta. Yleensä mitään ratkaisevaa ei ilmene ja joudutaankin tyytymään ulkomaisiin kohu-uutisiin.

Näyttökuva 2015-1-25 kello 9.53.32

Tom Packalénilla, perussuomalaisten poliisikansanedustajalla, oli viime syksynä kuitenkin onnenpäivät, kun itähelsinkiläiset syrjäytyneet lapset ja nuoret syyllistyivät törkeään katuväkivaltaan. Tuolloisen arveluttavan julkisen esiintymisen ja ”tiettyjen maahanmuuttajaryhmien” syyllistämisen jälkeen Packalén kutsuttiin Radio Helsinkiin keskustelemaan rasismista nuoren maahanmuuttajanaisen, Maryan Abdulkarimin, kanssa. On aika hämmästyttävää, kuinka vähällä ja ilman mitään jälkipuintia Packalénin annettiin luikerrella ja ylimielistellä läpi tuostakin, vaikka hän syyti 40 minuutin aikana useita valheita eikä vastannut, useista pyynnöistä huolimatta, keskustelukumppaninsa suoriin, oikeutettuihin kysymyksiin.

Kohta neljä vuotta toimineella kansanedustajalla ei ollut mitään näkemystä siitä, mitä pitäisi tehdä hänen havaitsemansa somaliongelman ratkaisemiseksi. Siitä ei kuulemma saa puhua. Tuon asian vuoksi hän kuitenkin kertoo lähteneensä kansanedustajaksi.

Kysymys on kuitenkin syrjäytyneistä nuorista, joukossa monta kantasuomalaistakin nuorta.

Packalén väitti tuon keskustelun kuluessa kahteen eri kertaan painokkaasti, että hänen ollessaan viisi vuotta Helsingin poliisin operatiivisen työn johtajana, hänen työvuoroillaan ei maahanmuuttajiin kohdistuvaa väkivaltaa kerta kaikkiaan ollut, mutta tietyt maahanmuuttajaryhmät – somalit – pahoinpitelivät suomalaisia jatkuvasti sairaalakuntoon.

Aikamoinen väite. Hänen vastaväittelijänsä osasi heti todeta, että se ei pidä paikkaansa.

Kyseenalaisia väitteitään Packalén perusteli useaan otteeseen Optulan, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksella. Tutkimus maahanmuuttajista rikosten uhreina ja tekijöinä kertoo seuraavaa:

Somalialaisten maahanmuuttajien suhteellinen osuus väkivaltarikoksista oli tarkasteltavalla kahden vuoden (2010 – 2011) jaksolla suuri, 6,4 kertainen kantasuomalaisiin nähden. Toisaalta myös heidän riskinsä joutua pahoinpitelyrikoksen uhriksi oli 6,5 kertainen suomalaisiin verrattuna.

Afrikkalaiset pahoinpitelivät 772 kertaa. Uhreista oli suomalaisia 386, afrikkalaisia 324. Tässä luvussa ovat muutkin afrikkalaiset maahanmuuttajat, ei pelkästään somalit.

Kantasuomalaiset tekivät 28170 pahoinpitelyrikosta, uhreista oli maahanmuuttajia 7 % eli 1972.

Afrikkalaisen ollessa pahoinpitelyn uhrina (566 rikosta), tekijöistä oli suomalaisia 226, ja afrikkalaisia sama määrä, 226.

Suomalaiset olivat uhreina 28071 pahoinpitelyssä, hakkaajista 86 % oli suomalaisia, viisi prosenttia suomenruotsalaisia ja Suomessa syntyneitä vieraskielisiä, 9 % syntyperästä ei ole tietoa. Eurooppalaisperäisiä pahoinpitelijöistä oli 2180, he olivat tekijöinä melkein puolessa kaikista maahanmuuttajien tekemistä pahoinpitelyistä.

Kun näitä lukuja katsoo, luulisi Packaléninkin työvuoroille osuneen muutama suomalainen hakkaamassa suomalaista – ja varsin harva tapaus, jossa somalipoika hakkaa suomalaisen sairaalakuntoon. Eikä siis pidä paikkaansa sekään Packalénin väite, että länsimaiset maahanmuuttajat eivät häiriötä aiheuta.

Huolestuttavaa tässä on se, että entinen poliisi käyttää poliisin arvovaltaa ja julistaa julkisessa radiokeskustelussa selviä valheita ja rasistisesti värittyneitä väitteitä, joiden tarkoituksena on vain ja ainoastaan somalimaahanmuuttajien mustamaalaus. Kun hän on vieläpä kansaedustaja, on tilanne vakava. Kysymys on silloin siitä, että rasismi on meillä jo syvällä rakenteissa, Suomen korkeimmassa lakia säätävässä elimessä. Tuollakin esiintymisellään Packalén antoi kansalaisille valtuutuksen luopua sivistyksen myötä syntyneistä moraalisäännöistä ja antautua ihmisen alhaisimpien tunteiden valtaan: halveksia, syrjiä ja sortaa jokaista vähänkin erilaista ja itseä heikompaa.

Uutta tämä ei tietysti ole, Packalén on kannanotoillaan osoittanut kuuluvansa perussuomalaisten halla-aholaiseen falangiin, jonka politiikan ydin on rasistinen: rotujen sekoittumisen estäminen.

Suuri osa suomalaisista on varmasti jo havainnut, millaista politiikkaa perussuomalaiset tekevät. Puolueen julkirasismi varmasti on yksi syy siihen, että yhä useampi suhtautuu nihkeästi perussuomalaisiin. Etenkin suurimmalle osalle naisista on jo pelkkä ajatus perussuomalaisten kanssa työskentelystä täysin mahdoton. Onkin yllättävää, että Timo Soini jälleen kerran nosti rinnalleen Jussi Halla-ahon ja valtuutti tämän laatimaan puolueen maahanmuutto-ohjelman vaaleihin. Tällä teolla Timo Soini osoitti vielä kerran, että hänelle ovat tärkeämpiä rasistisella kiihottamisella hankitut äänet, ei niinkään Suomessa asuvien hyvinvointi ja rauhanomainen rinnakkaiselo.

Optulan tutkimuksen mukaan afrikkalaisten maahanmuuttajien riski joutua rasistisen pahoinpitelyrikoksen uhriksi on yli 4,5-kertainen maahanmuuttajien keskimääräiseen riskiin verrattuna. Se oli myös määrällisesti merkittävää, 10 – 20 % pahoinpitelyistä oli rasistisesti motivoituneita. (Suurempi luku on saatu, kun vertailuaineiston luvut on kerrottu viharikoskatsauksen perusteella lasketulla oikaisukertoimella).

Afrikkalaisiin maahanmuuttajiin kohdistuneiden rasististen väkivaltarikosten tekijät olivat pääosin, 92-prosenttisesti, suomalaisia.

Meillä olisi edelleen mahdollisuus estää rasismin laajeneminen ja vastakkainasettelu maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välillä. Meillä on hyvät resurssit ja pääosin vilpitön, rehellinen ja hyvää tahtova kansa. Perussuomalaisten kansanedustajien toiminnalla vastakkainasettelu ei tule poistumaan – päinvastoin.

Tuossa radiolähetyksessä Tom Packalén sanoi, että jokainen ihminen on oman kulttuurinsa suurlähettiläs. Millaisia suurlähettiläitä me seuraavissa vaaleissa valitsemme?

Linkki Radio Helsingin lähetykseen:

https://www.radiohelsinki.fi/podcast/34586/?Tom+Packal%E9n+ja+Maryan+Abdulkarim+kinasivat+rasismista

Linkki Optulan tutkimukseen:

http://www.optula.om.fi/material/attachments/optula/julkaisut/tutkimuksia-sarja/XZ5bk8f2H/265_Lehti_ym_2014.pdf

Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.

Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.

Leave a Reply