Kuuntelin eilen työmatkalla tiistailta lataamaani Jari Sarasvuon radio-ohjelmaa, joka lähetetään Yle Puheen kautta. Sarasvuo on fantastinen radiossa jos hänen kuuntelemiselleen on varata aikaa häiriötön tunti. Taustakuunteluna se toiminee huonommin, sen verran paljon asiaa käsitellään yhden iltapäivätunnin aikana. Vaikka se ei varsinaisesti tämän viikon aihe ollutkaan, viittasi Sarasvuo muutamaan otteeseen viime viikonlopun Helsingin Sanomien juttuun, jossa esiteltiin tutkimusta, jonka keskeisenä kohteena oli orjakaupan vaikutus siitä kärsineisiin maihin. Ensimmäisellä kertaa Sarasvuo puhui ”valkoisen miehen syyllisyydestä”, jota hän oli tuntenut artikkelia lukiessaan ja toisella kertaa hän sanoi, että ”…nää afrikkalaisethan myi toinen toisiaan orjiksi…”, joka oli se hetki jolloin päätin, että laitan lauantai-iltana Hesarille kirjoittamani viestin aiheesta julkiseksi. En siksi, ettei Sarasvuon analyysi Hesarin jutusta ollut täsmälleen oikea vaan siksi, että se oli.
*****
Palaute artikkelista “Tutkija: Orjuus teki Afrikasta köyhän, ei siirtomaatalous”
Luin verkkopalvelustanne kirjoituksen ”Tutkija: Orjuus teki Afrikasta köyhän, ei siirtomaatalous” (16.2.2013) ja haluaisin kiinnittää huomiota sen puutteisiin. Tiedeartikkelissa, jota tässä on referoitu, ei puhuta siirtomaataloudesta millään merkittävällä tavalla ja mielestäni sen vetäminen mukaan teidän kirjoitukseenne on harhaanjohtavaa. Itse ihmettelen suuresti alkuperäisten kirjoittajien luottamusta heidän löytämänsä datan yksioikoisuudesta ja siitä, että historian muilla muuttujilla ei olisi ollut sen suurempaa merkitystä asioiden kanssa. Erityisesti näin, kun kyseessä olevien alueiden historia on ollut monien vastoinkäymisten ja usein myös hirmutekojen värittämä, mutta vaikka itse olenkin skeptinen heidän lopputulemiensa suhteen, ei minulla ole mitään sitä vastaan, että heidän tutkimustaan jaetaan laajemmalle suomalaiselle lukijakunnalle. En kuitenkaan koe, että jo artikkelin otsikossa mainittu siirtomaakauden vastuun minimointi edustaa sitä, mitä tutkijat ovat tutkineet ja mielestäni kirjoituksen sävy – joka on tietysti tulkinnanvarainen – johtaa siihen lopputulokseen, että siirtomaa-aika on nyt päästetty pannasta ja orjakauppiaitakin olivat pääasiassa afrikkalaiset itse. Sekään ei ole mielestäni alkuperäisen tiedeartikkelin hengessä ja on harmillista, että kaltaisenne merkittävä julkaisu lähtee asiaa näin harhaanjohtavasti kuvaamaan.
Terveisin, Mikko Kapanen
*****
En ole kuullut asiasta mitään viestin lähettämisen jälkeen; en oikein mitään odotakaan, mutta asia on kuitenkin mielestäni oleellinen erityisesti nykyisen kansalaiskeskustelun tason huomioon ottaen. Ymmärrän, että tutkimusta voi tulkita sen jälkeen kun se on julkaistu, mutta on aika harmillista, että näin spekulatiivisen tutkimuksen perusteella kirjoitetaan lehtijuttu, johon otetaan ulottuvuuksia, joita tutkimuksessa ei ole käsitelty ja sitten myydään sisältö näillä lisukkeillä. Myymisellä tarkoitan sitä verkossa tapahtuvaa klikkausta, jonka lehti itselleen haluaa ja otsikot ovat tässä tietysti keskeisessä osassa. Mielestäni siinä vapaalla tulkinnalla annetaan ammuksia niille, jotka jo valmiiksi mielellään vetoavat kovaan ääneen ties mihin etnisten eturyhmien pohdiskeluihin. Toisaalta, ihmisiähän me toimittajatkin vain olemme ja samalla tavalla, kun vaikka paperimiehet lähestymme maailmaa omien jo ennalta olemassa olevien ajatusmallien kautta.
Nykyään vaikuttaa muutenkin muodikkaalta tehdä muka-radikaaleja kannanottoja. Yhdysvalloissa tätä aikaa kutsutaan, pääsääntöisesti kai Obaman presidenttiyden johdosta, termillä ”post-racial”, mikä on tietenkin ihan täyttä höpöhöpöä, mutta vaikuttaa myös siltä, että osa suomalaisista kokee heidän itsensä elävän jonkinlaista rasismin jälkeistä tai yläpuolista aikaa. Enkä muuten puhu tässä Sarasvuosta – en ensinkään – mutta näyttää siltä, että monet kokevat itse tietävänsä, että eivät ole oman arvionsa mukaan rasisteja ja siksi heillä on oikeus sanoa asioita melko huolimattomasti ja provosoivasti. Saatan olla väärässä, mutta intuitiivisesti itse yhdistän tämän Hesarin jutun tähän ilmiöön.
Siirtomaa-aika oli millä tahansa mittarilla katsottuna melkoista rosvousta. Sen tuntuu moni hahmottavan, mutta kyllä Franz Fanon -vainaalla olisi Suomessakin sarkaa näiden kokemusten psykologisten vaikutusten selittämisessä. Alueet, joista tutkimuksessa puhutaan, ovat käyneet läpi paljon myös orjakauppa-ajan jälkeen, ja vaikka tutkimus osoittaa korrelaatioita, jää se hataraksi lopullisen syy- ja seuraussuhteen todistamisessa. Varmaa on kuitenkin se, ettei tutkimus siirtomaa-ajasta kerro. Voit tarkastaa asian jos et usko minua.
Lopuksi vielä Al Jazeeran dokumenttiohjelma siirtomaa-ajan ja kylmän sodan vaikutuksista Afrikan mantereellla. Se on mielenkiintoinen kokonaisuus vaikka unohtaakin Arabi-maailman osuuden Afrikan historiassa. Jostainhan se Islamkin on maanosaan tullut, mutta se on aiheena toinen.