Länsi-Savo: Loistava kansainvälinen Mikkeli?

by , under Enrique

Torstaina 28.11. järjestettiin järjestyksessään toinen International Mikkeli Day Stellan Tähtitorilla. Yhtenä tapahtuman tärkeimmistä tehtävistä on luoda foorumi, jossa pohditaan kansainvälistymisen merkitystä kaupungin tulevaisuudessa. Kehitys ja hyvinvointi ovat pitkälti riippuvaisia siitä, kuinka hyvin sopeudumme ja hyödymme kansainvälisyydestä.

Vaikka kansainvälistyminen ei ole ainoa ratkaisu alueemme ongelmiin, se on kuitenkin yksi monista ratkaisuista johon pitäisi tarttua erityisesti Itä-Suomessa. Väestömme vanhenee nopeimpien joukossa Euroopassa ja menetämme työpaikkoja. Suomessa on vähän ulkomaalaisia.
Vuoden 2012 lopulla Suomessa asui 195 511 ulkomaalaista, tämä on noin 3,5 prosenttia väestöstä. Mikkelin alueella heitä on noin 1 000, noin 1,8 prosenttia väestöstä.

Kanslianeuvos Risto Laakkonen, joka on ollut aktiivinen maahanmuuttoasioissa niin Pohjoismaissa kuin Euroopan neuvostossa, puhui lokakuussa Lahden kansanopiston 120-vuotisjuhlissa. Hän ei vain kertonut, kuinka skotlantilainen James Finlayson perusti Tampereelle 1820-luvulla tekstiiliteollisuuskoneita valmistavan yrityksen, mutta puhui myös muun muassa norjalaisen Hans Gutzeitin, sveitsiläisen Karl Fazerin ja venäläisen Nikolai Sinebrychoffin tärkeästä roolista Suomen taloudellisessa kehityksessä. Laakkosen mukaan Suomessa ei ole asunut mikään ylivertainen heimo, joka olisi pärjännyt omillaan, vaan Suomen kehitykseen ovat vahvasti vaikuttaneet monet maat ja maahanmuuttajat.

Ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä työskentelee satoja mikkeliläisiä ja Mikkelissä on esimerkiksi monia ravintola- ja kaupan alan yrityksiä, joissa yrittäjä on maahanmuuttaja. Vaikka maahanmuutosta on seurannut myös ikävämpiä ilmiöitä, on äärimmäisen lyhytnäköistä puhua maahanmuutosta pelkkänä kustannuksena veronmaksajille. OECD:n mukaan, maahanmuutto kasvatti Suomessa vuonna 2011 menojen jälkeen julkisen sektorin tuloja summalla, joka vastaa 0,16 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin kasvu oli Suomessa pienempi kuin OECD-maissa, joiden vastaava luku on 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Miksi tarvitaan kansainvälistymistä erityisesti näinä aikoina, kun taantuma koettelee Eurooppaa ja Suomea sekä kasvattaa työttömyyttä?
Tarvitaan talouskasvua, uusia yrityksiä, yrittäjiä sekä osaavaa työvoimaa. Näitä saadaksemme on kansainvälistymisellä ehdottoman tärkeä osa. Edellytykset pärjätä kansainvälistyvässä maailmassa lähtevät kuitenkin meistä itsestämme ja asenteistamme, halusta ymmärtää kulttuurien moninaisuutta.

Tämänhetkisestä taantumasta huolimatta elintasomme ei ole koskaan noussut niin paljon Suomen itsenäisyyden aikana kuin viimeisen parinkymmen vuoden aikana. Osa tästä kehityksestä on kansainvälistymisen ansiota. Mahdollisuuksia on kuitenkin paljon hyödyntämättä.
Vähäisestä ulkomaalaistaustaisten määrästä huolimatta Mikkelissäkin puhutaan yli 70 kieltä ja meillä on kansainvälisiä opiskelijoita. Onko näitä mahdollisuuksia hyödynnetty tarpeeksi?

Matti Malinen
Enrique Tessieri
International Mikkeli Day

Leave a Reply