Länsi-Savo: Keitä uhkaa Suomi?

by , under Kansainvälinen Mikkeli ry

Paljon on kirjoitettu ja tapahtunut Suomessa viime aikoina. On mm. nähty Ku Klux Klan –tyyliin pukeutunut mies, rajat kiinni mielenosoituksia, polttopulloja ja väkivalta vastaanottokeskuksia ja turvapaikkahakijoita vastaan, sekä liian monia vaikenevia poliitikkoja.

On myös nähty perussuomalaisten suosio romahtaminen viime YLEn mielipidetutkimuksessa. Puolue, joka on kerännyt suosioita maahanmuuttovastaisella retoriikalla, on toki saanut kovan takaiskun.

Yksi valopilkku tässä tilanteessa on viranomaiset, jotka ovat saanut paljon kokemusta ja ammattitaito 1990-luvun alusta kun Somalit tulivat Suomeen. Uskomme heidän taitoon hoitaa asioita.

Luimme ihmetellen kaksi mielipidekirjoituksia Länsi-Savossa (18.9. ja 19.9.2015) maahanmuuttoaiheesta. Ensimmäinen kirjoitus oli Perussuomalaisten Etelä-Savon piirin puheenjohtajalta, Raimo Heinäseltä, ja toinen samaan puolueen jäsen, jonka kirjoitus vilisi asiavirheittä kuten se, että maahanmuutto tarkoittaa suomalaisten elintason laskua.

Vaikka Heinänen väittää ettei ole maahanmuuttovastainen, hän käyttää paljon maahanmuuttovastaisia argumentteja kuten ”hallitsematonta” maahanmuuttoa, epäille että turvapaikkahakijat eivät ole pakolaisia ja levittää urbaanilegendoja sekä kauhukuvia.

Yllättävän moni ei tiedä sanojen kotoutuminen ja kotiutuminen eroa. ”Kotoutuminen” – sanan on aika uusi suomen kielessä ja se tarkoitta prosessia, jossa maahanmuuttajia sopeutuu yhteiskuntaamme. Kotiutuminen tarkoittaa paluuta vaikka kotiin työpäivän jälkeen. Maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta keksi vuonna 1997 ”kotoutuminen” –sana koska suomen kielestä puuttui integraatio- avaintermin tarkka vastine.

Moni mielipidekirjoituksia ei sisällä muuta kun leimaamista ja selittämistä, miksi ei kannattaa tehdä näin tai noin. Maalataan liian usein vain uhkakuvia.

Onko kukaan miettinyt näitä ihmisiä, jotka tulevat Suomeen? Heissä on myös koulutettuja ja voisivat olla hyödyllisiä yhteiskunnasamme kun Suomen väestörakenne vanhenee ja on tietyillä aloilla työvoimapula. Onko silti meidän epäluulo vahvempi kun järkemme, ja siksi emme pysty keskustelemaan järkevästi heidän tulevaisuudestaan täällä?

Kun lukee maahanmuutosta sekä kulttuurisesta moninaisuudesta, keskustelu ja sanavalinnoilla on suuri merkitys. Kun leimataan yksi ryhmä raflaavalla ja loukkaavalla ilmaisulla niin leimataan kaikki maahanmuuttajat ja vähemmistöt jotka asuvat Suomessa.

Toinen huono vaikutus, joka epäasiallinen keskustelu luo on, köyhtyminen. Kuinka paljon osaavaa työvoima, innovaatiota ja työpaikkoja on hävinnyt Suomesta pelkästään huonon ilmapiirin takia? Kuinka ovat vaikuttaneet negatiivisesti kansainvälisen maineeseemme tämän KKK -pellet tai kun äänestäminen tyhjää syyskuussa EU-pakolaisjakamisessa?

Uhkaa Suomelle ei tule ulkomaailta mutta omasta takapihaltamme. Jos annamme maamme ajelehtia negatiivisessa ilmapiirissä, tulemme kärsimään omasta epäonnistumisestamme. Ulkomaalaiset lehdet saavat paljon aineistoa kirjoittaa ikäviä asioita meistä, koska yhä liian moni meistä vaikenee ja meiltä puuttuu johtajuutta.

Poliittisia puolueita myöskin erityisesti hallituspuolue perussuomalaiset, joka käyttävät vastakkainasettelua houkutellakseen äänestäjiä, pelaavat vaaralista peliä. Se on vähän kuin kuljettaisit lyhyessä hihnassa vesikauhuista koiraa, joka on arvaamaton ja voi purra ulkopuolisia tai omistajaa ja kovaa.

Vaikeneminen ja hiljaisuus on myös poliittinen kanta, joka usein tulkitaan väärän vallan tukemiseksi.

Enrique Tessieri, puheenjohtaja, Hamid Al-Sammarraee, Veysi Zengil ja Ingrid Tiihonen

Kansainvälinen Mikkeli ry

Leave a Reply