Hodo Saleh: Rosa Emilia Clay vahvistaa, että Suomi on aina ollut ja tulee olemaan monikulttuurillinen

by , under Hodo Saleh

100-vuotian Suomen kunniaksi haluaisin kirjoittaa aiheesta, joka on todella tärkeä monikulttuuriselle Suomelle, jotta koko ajan vältellään yhteiskunnallisessa keskustelussa. Se aihe on Rosa Emilia Clayn historia ja siitä miten hän merkitsee meille suomalaisille. 

Rosa Emilia Clay syntyi vuonna 1875 Omarurun Ambomaassa, joka on nykyään Namibia. Hänen isänsä Charles William Clay oli brittiläinen metsästäjä ja kauppias. Äitinsä kerrottiin olevan omarullainen muslimi, joka erotettiin omasta lapsestaan. Rosa Emilia oli 4-vuotias kun hänet kasvatettiin suomalaisessa lähetyskoulussa kasvattilisänään Karl August Weikkolin ja kasvatti-äitinään Ida Sofia Weikkolin. Weikkolinit palasivat Suomeen vuonna 1888 ja he kierisivät ympäri Suomea, hengellisissä tilaisuuksissa Rosa Emilia mukanaan. Kun Rosa tuli ensimmäistä kertaa suomeen, näin hän kuvaili Suomea, “Kun Turun saaristo tuli näkyville, minä aloin pitämään tästä ympäristöstä, jostain tuntemattomasta syystä ja kun maata tuli näkyviin, minä rakastuin välittömästi tähän uuteen kotimahaani, tässä kaukana pohjoisessa, vaikka tiesinkin, että olen Afrikkalainen. Minä saatan kärsiä tosi paljon pilkasta ja halveksunnasta”

Hän sai käydä kansakoulua Vihdissä ja jatkaa kaksi vuotta koulunkäyntiä Helsingissä, kunnes hän pääsi Sortavalan opettajaseminaariin. Musikaalinen Rosa Emilia toimi seminaarissa kuoronjohtajana ja valmistui kesällä 1898.


Sortavalan seminaarin naiskuoro konserttimatkalla Joensuussa. Lähde: Museoviraston kuvakokoelmat.

Rosa Emilia Claystä tuli ensimmäinen Afrikkalaistaustainen henkilö, joka sai Suomen kansalaisuuden 1.9.1899. Rosa Emilia Clay sai ensimmäisen opettajan paikkansa Kuopion pitäjän Mustinlahden ruukin koululla vuosina 1899–1900 ja sen jälkeen hän toimi vuoden kotiopettajattana Urjalassa.Tampereella Cederin koululla vuosina 1901–1903.

Vuonna 1903 hän kävi hoitamassa terveyttään ja hän rakastui venäläiseen lääkäriin, mutta lääkäri kuitenkin teki itsemurhan muutamia viikkoja ennen häitä, minkä sen jälkeen Rosa Emilia päätti muuttaa Yhdysvaltoihin 22.6.1904. Siellä hän alkoi uraa kotiopettajana, laulajana sekä kuoron- ja näyttämönjohtajana. Hän meni naimisiin Amerikkalais-suomalaisen Lauri Lembergin kanssa ja heille syntyi kaksi lasta, Irja ja Orvo. Rosa Emilia tietenkin onnistui rahoittamaan lastensa opinnot. Rosa Emilia kuoli vuonna. 1959 Covingtonissa.

Vaikka hän oli hyvin koulutettu, silti hän joutui kiusaamisen ja rodullistamisen uhriksi, vain siksi koska Suomessa on systemaattista rasismia. Se on valtarakenne, pyrkii estämään rodullistettujen mahdollisuuksia käydä töissä, virastoissa ja muutenkin elämässä, vain siksi koska henkilö ei sattunut olemaan valkoinen ja suomalainen. Rosa Emilia muutti pois Suomesta, ei pelkästään venäläisen sulhasen kuoleman takia vaan siksi, Suomi ei pohimiltaan hyväksynyt häntä, mutta  monikulttuurinen USA hyväksyi hänet paremmin kun Suomi. Hän ei koskaan palanut takaisin Suomeen, koska sietämättömän ilmapiirin takia. Hän ei ole yksin, monet muutkin rodullistetut suomalaiset tekevät nykyään niin. Hän myös piilotteli oma ihoaan muilta, koska hänelle oli tumma iho. Jotain on muutettava

Minä itsekin Suomen somalina uskoin etten kuuluu Suomeen, kyseenalaistin identiteettiäni, jouduin jatkuvan kiusaamisen kohteeksi, vain siksi koska minulla on jotain mille en voi mitään ja siitä seurasi pitkä masennus. Luettuani ensimmäistä kertaa Rosan tarinan, niin minulle tuli sellainen tunne, että  “Hei kyllä minä ja monet muut rodullistetut tyypit kuuluumme Suomeen” Mutta sitten tulee tämä polttava kysymys: “Miksi hänen ja monien afrikkalaistaustaisten historiaa Suomessa ei kerrota historian tunnilla tai oteta esille Suomen 100-juhlassa?”

No johtuu edelleen siitä, koska Suomessa ei olla päästy vieläkään eroon systeemattisesta rasmista, joka koskee jokaista rodullistettua suomalaista, mutta kyllä uskon siitä päästään eroon, jos kaikki suomalaiset tekevät töitä sen eteen ja tunnistaa omat etuoikeudet tiettyjen asioiden suhteen. Mutta haluan sanoa, että kiitos Rosa Emilia, sinä todellakin merkitset minulle ja monikulttuuriselle Suomelle tosi paljon, sinä sait minut tajuamaan, että Suomi on aina ollut ja tulee olemaan monikulttuurillinen. Joten haluan, että seuraavat 100 vuotta tästä eteenpäin Suomi olisi valmis tunnustamaan monikulttuurisen Suomen olemassaolon positiivisessa merkityksessä, ja myös sen että Suomen kouluissa opetetaan Afrosuomen historiaa aloittaen Rosa Emilia Claystä.

Lähteet:

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/9823

http://weallbe.blogspot.fi/2010/01/rosa-finlands-first-black-citizen.html?m=1

 

  1. Joonas

    “Suomi ei pohimiltaan hyväksynyt häntä, mutta monikulttuurinen USA hyväksyi hänet paremmin kun Suomi.”

    I have a feeling the writer really doesn’t have knowledge the USA’s history and how things were in 1904. Sure, it was probably easier to find black communities and feeling the acceptance inside the community, but it was still very racist time.

Leave a Reply