Two videos and a picture of the protest by asylum seekers at the Kolari reception center in Finland


Some 120 asylum seekers at the Kolari asylum reception center in Lapland took part in a protest today to demand better treatment.

“Today it went well,” an asylum seeker told Migrant Tales. “Everyone was outside protesting, even children, except for four people.”

One resident described the camp was like being “in a living hell.”

Kolari is a small town of  3,857 people located 166km north of Tornio and about 80km north of the Arctic Circle.

Näyttökuva 2016-5-4 kello 19.25.12



About 120 asylum seekers from the Kolari reception center in Finland protested against bad treatment


Migrant Tales understands that some 120 asylum seekers at the Kolari asylum reception center have walked out in protest for the poor treatment they get at the center. There were only four asylum seekers that did not participate in the protest, according to a source. 

The Kolari reception center is located 80kms north of the Arctic Circle next to the Swedish border.

“We want help!” was the chant heard from the phone when an estimated 120 people took part in the protest.

Below is a story published in Finnish by Lapin Kansa, the Rovaniemi-based daily, concerning the problems at the Kolari reception center.

Migrant Tales will continue to update this story as it develops.

Näyttökuva 2016-5-4 kello 19.05.50
Read full story here.



Pictures from the Kolari asylum reception center in Finland


Migrant Tales understands that the authorities of the Kolari asylum reception center are annoyed at a story that was published in this blog about the center. The biggest gripe that the asylum seekers had was the manager, who allegedly treats the inhabitants with disrespect and threatens them that they won’t get a residence permit. 

One resident described the camp was like being “in a living hell.”

“As punishment for the story published in Migrant Tales, the management does not serve salad with the meal [as before] and there is no hot water in the camp,” a source said.

Relations at the camp are so strained at the moment that the inhabitants have cut all communications with the staff.

“We are boycotting their food and Finnish-language courses,” the source said.

Migrant Tales will publish more on this developing story.

Below are some signs from the Kolari asylum reception center.

Näyttökuva 2016-5-4 kello 16.16.08


Näyttökuva 2016-5-4 kello 16.04.55 Näyttökuva 2016-5-4 kello 16.04.02


Kolari, Finland, asylum reception center: It costs to “live in hell”


An asylum seeker at the Kolari asylum reception center, located about 80km north of the Arctic Circle, described it as “living in hell.” Migrant Tales has found out that of the small 92.50-euro monthly allowance, the asylum seekers are required to pay for many things.

The Kolari reception center is run by the Red Cross.

Here’s a list of what the asylum reception center charges:

  • Used clothes from 0.50 to 10 euros (see picture below);
  • Playing football at a local gym for 1.5 hours (3 euros/person);
  • Tomato and onion, 0.50 euros apiece;
  • Transport to Rovaniemi to visit the Finnish Immigration Service (10 euros/person).

While some of us may consider these prices a bargain, they’re pretty steep considering that an asylum seeker at Kolari gets 92.50-euro allowance monthly.

Matters have got pretty serious at the camp. Migrant Tales understands that over 100 of the 150 asylum seekers at the camp have signed a petition asking that things must change at the camp and that the manager treats them with respect.

Näyttökuva 2016-5-2 kello 20.51.34


The 1 + 1 = 2 types who post racist comments


Who can understand the logic of people who post racist things and exercise a very basic 1+1=2 argument? Some of these are reactions to a recent blog posting on Migrant Tales, The Kolari, Finland, asylum reception center “is a living hell.”

Some of them are feverishly discussing what asylum seekers are saying about the allegedly crappy food, inadequate treatment and inadequate medical care they are getting at asylum reception centers like the one at Kolari, located in the middle of nowhere about 80km north of the Arctic Circle.

Once again, let’s point out some alleged problems at the Kolari asylum reception center:

  • The manager threatens the asylum seekers by telling them that they won’t get asylum in Finland;
  • They are charged 10 euros by the reception center to take them to visit the Finnish Immigration Service in Rovaniemi;
  • There is only one nurse that visits the center three times a week for about 150 asylum seekers;
  • The asylum seekers are forced to work 40kms from the reception center;
  • The food is bad, but as one asylum seeker said, this is not the main issue because they didn’t flee their country for the food;
  • UPDATE: The camp manager charges each asylum seeker 3 euros if they want to play football.

Certainly if a Muslim did these things to Finns a lot of people in this country would be outraged.

Näyttökuva 2016-5-1 kello 16.56.21


The Kolari, Finland, asylum recepetion center “is a living hell”


Kolari is a town of 3,857 people located 166km north of Tornio and about 80km north of the Arctic Circle. The town also has an asylum reception run by the Red Cross that houses about 150 people, or 5% of the town’s population, located 4-5km from the town center. 

Imagine being sent to the middle of nowhere where nobody speaks your language, understands your culture and on top of it you get threatened by the manager of the reception center.

“We’ve been living in this camp for eight months and want to transfer out of this place that is a living hell,” an asylum seeker at the camp said. “The food is also horrible and there is nothing to do here.”

The manager allegedly threatens the asylum seekers at the reception center.

“When I told the manager that I want to be transferred with my family to Tornio he said that he had a document from Migri [the Finnish Immigration Service] that showed that we’d be sent back to Iraq,” the person said. “When I asked him to show me the document he refused.”

The manager, which takes asylum seekers to visit the Finnish Immigration Service in Rovaniemi, charges each person 10 euros for the trip. Ten euros is a lot of money if your monthly allowance is 92.50 euros.

UPDATE (May 2): Migrant Tales has learned that the manager charges 3 euros per asylum seeker if they want to play football.

“Once the manager told me to ‘shut up’ and threatened that my file was sent to Migri and that we won’t get asylum,” the person said.

Näyttökuva 2016-4-30 kello 23.56.49

The Kolari asylum reception center was formerly a hotel. It is located about 5km from the town center.

The other problem that some asylum seekers experience at the camp is insufficient medical attention.


Racism, bigotry, ultranationalism, neo-Nazism are nothing more than ourselves staring back at us from a mirror


Why aren’t we surprised and shocked by what we see today in Europe? Populism, racism, bigotry, ultranationalism, isolationism, and fascism spread thanks to the media and the tacit support of many who nod in approval and silence. Colonialism, wars, and exploitation of non-white Europeans through slavery are some of the windfall profits that gave us our present standard of living that is guarded by populism, fascism and bigotry. 

We shouldn’t bite the hand that has fed us for so many centuries, right?

Our implicit gratefulness to slavery and colonialism for our high standard of living today exposes why racism and bigotry in Europe and elsewhere remain largely unchallenged.

A story by Helsingin Sanomat  about the Estonian members of the Soldiers of Odin in Finland is a good example of how the media gives tacit support to white privilege, or doesn’t challenge it strongly enough.

While the reporting appears sound, there is one problem with the story. Helsingin Sanomat doesn’t follow up the article with an editorial.

Too often the Finnish media may write about a far-right group like the Soldiers of Odin. It may express some objection  but we don’t see often enough editorials condemning such groups and how they pose a threat to our society.

How many editorials have you read about the rise of the Perussuomalaiset (PS)* and how it threatens our Nordic welfare state?

The classic pipedream in Finland is that somehow racists and fascists can “debate” and come to an agreement about “the problem.” Certainly white people debating between themselves could do that but it’s more complex if you included migrants and minorities in the debate.

And have you ever seen a visible migrant or visible minority being interviewed by the media about the Soldiers of Odin?

Should we be surprised that reporting by the Finnish media of far-right vigilante and anti-immigration groups is so selective and one-sided?

If we went to a mirror as a society what would we see staring back at us? That would be far-right and right-wing anti-immigration populism, fascism, ultranationalism, racism and bigotry to name a few.

The fact that we live in denial about our history and the present is the fuel that feeds our selective and bigoted worldview.


Näkökulma: Kun kättelystä kieltäydyttiin


Lähiaikoina on liikkunut paljon keskustelua liittyen joidenkin muslimien haluttomuuteen kätellä vastakkaista sukupuolta. Naisasialiitto Unioni julkaisi äskettäin pohtivan julkaisun, jonka suosittelen luettavaksi ajatuksella ja ennakkoluulotta, koska se tuo esille monta laajan ja reilun pohtimisen kannalta tärkeää asianydintä. Tässä kuitenkin oma näkökulmani sekä omaa pohdintaani.

Ensinnä sanon tämän, jotta ei oma mielipiteeni katoa pohtimisen keskelle. Monelle on varmasti myös tärkeää kuulla muslimien ja monikulttuuristen ihmisten omia kantoja asiaan. Minusta kättelemättömyys sukupuolen perusteella on hölmöä ja ilkeää. Minusta myös sitä tekevillä on vastuu selittää suoraan itsensä monikulttuurisissa kohtaamisissa (ja laajemmin kuin “olen muslimi deal with it”, koska asia ei koskaan ole niin yksinkertainen ja juuri myös tuolla syötetään tahoja jotka tulevat käyttämään tekoa aseena kaikkia muslimeja vastaan, riippumatta uskovatko he edes tuohon kättelemättömyyteen.) Tämän sanon erityisesti siksi, että tilanteella on riski ja taipumus kääntyä oikeaksi syrjintätilanteeksi. Onhan yhtälailla tasa-arvoinen kättely monessa nykykulttuurissa osoitus molemminpuoleisesta arvostuksesta ja reiluudesta.

Minusta kuitenkin, kuten mainitsemani tekstikin painottaa, meidän on tärkeä muistaa miten vastakkaisen sukupuolen kättelemättömyys on monelle juurikin enemmän intiimi tilanne kuin mikään uskonnollinen ristiriitatilanne, vaikka monelle onkin helppo pakokeino suoraan vedota puhtaasti uskontoon. Monelle länsimaiselle voi olla täysin uusi ja ehkä jopa absurdi ajatus, että jollekulle voi joku käden koskettaminen mielisukupuolensa kanssa olla hyvin intiimi tilanne. Sanoisin, että kokeilkaapa Suomessa sanoa puolen tunnin jälkeen uudelle tuttavalle, että rakastatte häntä, että hän on teille kuin veli tai sisko, että hän on mahtava ihminen, teille tärkeä ja läheinen, upea persoona, komea/kaunis (kumpaa onkaan) ja fiksu. Yhtäkkiä asetattekin itsenne tai toisen ihmisen samaisiin kenkiin, joissa moni vastakkaista sukupuolta kättelevä on. Eri kulttuureissa käsitetään ja tunnetaan intiimiys erilaisista kokemuksista. Hyvänä käytännöllistävänä esimerkkinä voisin sanoa, että esimerkiksi monessa iranilaisessa elokuvassa länsimainen kiihkopussailu komerossa onkin hienovaraisia eleitä, rakastavia katseita ja ehkä nopea hellä kosketus. Amerikassa taas monella alueella toisen miehen vaimon kätteleminen nähdään hyökkäävänä ja ahdistelevana. Jos ihmiselle jokin tilanne on oikeasti seksuaalinen ja intiimi, eikä hän halua asettaa itseään siihen tilanteeseen, ei se hänestä yleensä rikollista tee, ja hänellä on myös oikeus määrätä omasta seksuaalisesta kontaktistaan. Se saattaa olla toiselle ilkeää, epäoikeudenmukaista, ja monesta typerää, mutta sillä on silti vahva ja konkreettinen pohja.

Eräs hyvä autistinen ystäväni ei suostu kättelemään, koska “hänellä ei ole tapana kätellä.” Onhan se minusta vähän hölmöä, mutta minusta hänellä on siihen oikeus, koska se tunnepohjalla on hänelle aivan eri asia kuin minulle, ja tärkeä.

Jos mietitään asiaa uskonnollisesta näkökulmasta, niin suufilaisena minusta tämä kättelemättömyyden periaate on typerä, ja sanon sen suoraan. Se ei tarkoita, että nimeäisin nyt sen sydämessään pitävät joksikin vääriksi muslimeiksi, eikä että yhtäkkiä maagisesti minun täytyisi vastustaa kaikkia siihen vetoavia, vaan sitä, että nähdäkseni pohja sille on tässä kontekstissa hyvin hutera. Tekstien osalta uskonnollinen pohja sille löytyy puhtaasti yksittäisistä hadith-perinneteksteistä, ja sitäkin kautta vasta erittäin abstraktin tulkinnan kautta voidaan päätyä siihen. Toisille taas kysymys saattaa olla toisenlaisesta erittäin abstraktista henkilökohtaisesta filosofiasta, mutta tällöin ollaan jo niin kaukana mistään ydinislamiin rinnastettavasta, että minun tuskin tarvitsee lähteä luettelemaan yksittäisten ihmisten yksittäisiä elämäntapa-ajatuksia. Asianytimenäni asian suhteen haluaisin siis sanoa, että juuri siksi minusta on myös tärkeä eritellä, että tämä ei ole mikään muslimitapa, vaan tapa niissä yksittäisissä lahkoissa, joissa noita yksittäisiä perimätietotekstejä ylipäätään kunnioitetaan uskonnollisessa mielessä, ja joissa on vedetty juuri tuo pitkän ja hauraan linjan tulkinta. Myös muslimina minusta on loukkaavaa ja rasittavaa, että ihmiset julistelevat nimissäni asioita mitkä liittyvät enemmänkin heidän omiin lahkoihinsa ja henkilökohtaisiin tulkintoihinsa, kuin muslimien jakamaan koranistiseen oppiin. En minäkään siteeraa suufilaista filosofiaperinnettä ikäänkuin se olisi keskeinen osa islamia itseään, ja moni varmasti pitäisi sitä yhtä lailla asiattomana.

Jos puhutaan tästä keskustelusta yhteiskunnallisena ilmiönä, niin Naisasialiiton teksti tiivistää mielestäni erittäin hyvin tärkeän tilanteen ongelmakohdan: “Pienestä eleestä rakennetaan yhtäkkiä symbolinen todiste kulttuurien yhteensovittamattomuudesta.” Myös juuri siksi tällaiset pohtivat, laajemmat kirjoitukset ovat tärkeitä. Ellemme kartoita kysymystä laajemmin, sorrumme riitelemään sen yhdestä sirpaleesta. Kuten tekstissä sanotaan, niin sanottu suora puhe on tässä tapauksessa yleensä ollut enemmän turhaa huutelua. Syyttely, henkilökohtaisten absoluuttisten totuuksien julistelu, huutelu tai halveeraaminen kummankaan puolen toimesta ei edistä monen perimmäistä tarkoitusta: yhteiskunnallista rauhaa ja tasa-arvoa.

Naisasialiiton teksti löytyy tästä:äsi-sydämelle/1408253995867354